Ministeri Thors kansalaisjärjestöjen kuulemistilaisuudessa

Hallituksen ohjelmassa maahanmuuton merkitys on nostettu esille aikaisempaa selvemmin. Maahanmuuton välttämättömyys ei ole enää yksittäisten toimijoiden esittämä väittämä vaan hallitus on yksissä tuumin todennut, että meillä on tarvetta luoda aktiivinen maahanmuuttopolitiikka.

Tämän vuoden oleskelulupa-luvut osoittavat jo että maahanmuutto on muuttanut muotoaan- työperäinen maahanmuutto on lisääntynyt meidän oloissamme voimakkaasti.

Hallitusohjelman otsikko on "vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi". Ohjelman yhdistäviin arvoihin kuuluu vastuu ja vapaus, välittäminen ja kannustaminen sekä sivistys ja osaaminen. Ohjelman otsikko ja siitä välittyvät arvot luovat hyvän arvopohjan myös aktiiviselle maahanmuuttopolitiikalle. Ohjelmassa todetaankin, että Suomi kuuluu jokaiselle asuinpaikasta, elämäntilanteesta, äidinkielestä tai etnisestä taustasta riippumatta.

Maahanmuuttopoliittisena tavoitteena on kehittää aktiivista, kokonaisvaltaista ja johdonmukaista politiikkaa, joka ottaa täysipainoisesti huomioon niin työvoiman tarpeen, maahanmuuttajien moninaiset lähtökohdat kuin kansainväliset velvoitteet. Hallitusohjelman entistä tarkemmat ja yksityiskohtaisemmat kirjaukset maahanmuuttoa koskien ovat osoitus siitä, että ollaan siirtymässä ulkomaalaispolitiikasta maahanmuuttopolitiikkaan.

Hallitusohjelmassa maahanmuuton osalta hallinnossa tapahtuvat muutokset ovat saaneet paljon huomiota osakseen. Sisäministeriöön muodostetaan maahanmuutosta ja kotoutuksesta vastaava kokonaisuus. Tähän kokonaisuuteen tulee osaksi yksikkö joka vastaa kotoutusasioista.

Yksikön on määrä tukea ministeriön yleisvastuuta kotouttamisesta ja sen koordinointia. Kotouttamisasioissa yhteistyötä tulee tehdä opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, tulevan työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön kanssa.

Näen hallinnon uudistamisen mahdollisuutena luoda pohja uudelle entistä avoimemmalle ja aktiivisemmalle maahanmuuttopolitiikalle. Toivon, että myös muut toimijat näkevät hallinnon uudistuksen mahdollisuutena luoda uutta ja entistä eheämpää maahanmuuttopolitiikkaa. Tämä vaatii kuitenkin ponnisteluja. Voin taata, että näitä ponnisteluja tehdään. Tänään teille esitellään ensimmäiset askeleet tässä työssä- mutta vain ensimmäiset askeleet. Olemme pyrkineet myös varaamaan ohjelmassa tarpeeksi aikaa jotta meillä on tilaa aidolle keskustelulle.

Kaikkia kysymyksiä ei ole hallinnonuudistuksessa vielä ratkaistu. Prosessi tulee olemaan pitkä eikä uusi kulttuuri synny hetkessä. Aloitamme ministeriötasolla. Olen itse tyytyväinen siihen, että työ on sujunut hyvässä hengessä.

Rehellisesti on sanottava, että lähtökohdat eivät näyttäneet parhaimmilta. Köydenveto asioiden hoitamisesta ministeriöiden välillä oli jatkunut pitkään. Helposti käy niin, että asian tultua ratkaistuksi toinen osapuoli kokee voittaneensa ja toinen hävinneensä.

Minulle tulleiden viestien mukaan uuden hallinnon rakentamisessa kaikki ovat saaneet äänensä kuuluviin. Kaikkia asioita ei ole vielä ratkaistu. Vielä on neuvoteltavaa edessä - mutta kaikki ovat neuvotteluissa mukana ja pystyvät vaikuttamaan.

Kuten totesin- nyt olemme vain ottamassa ensiaskeleita, nopeassa aikataulussa.

Edessämme on suurempia muutoksia- ja niitä on syytä hyvin pikaisesti lähteä valmistelemaan, nyt kun olemme saamassa valmiiksi tarvittavat päätökset ministeriötasolla.

Sallittakoon minun tässä yhteydessä lausua jotain tulevista tarpeista.

Maahanmuuton sisältökysymyksiä

Työvoiman maahanmuuton lisääntyminen luo tarvetta laajentaa kotouttamispolitiikkaamme. Heti tultuani ministeriksi sain useita viestejä jossa työssäkäyvä maahanmuuttaja pahoitteli, kielikoulutuksen puutetta. Me tarvitsemme kotouttamistoimenpiteitä jotka suuntautuvat maahanmuuttajiin jotka eivät ole työelämässä ja jotka eivät ole työelämään tulossa tai jotka ovat tulleet suoraan työhön.

Maahanmuutto tulee jatkossa olemaan suuri haaste koko koulutussektorille.

Tätä haastetta on tarkasteltu opetusministeriön ja työministeriön yhteisessä virkamiestyöryhmässä joka on antanut Työmaa 2008 - 2012 -raportin. Tässä raportissa ehdotetaan kaksikielisten koulutusohjelmien kokeilemista. Olen vakuuttunut, että tämän tyyppisiä koulutusohjelmia (esim. englanti/suomi, venäjä/suomi) tarvitaan.

Myös korkeakoulujen opiskelijavalintoja on kehitettävä siten, että niissä huomioidaan paremmin eri kieli- ja kulttuuritaustasta tulevien henkilöiden erityistilanne.

Tässä esimerkkejä siitä että meidän on tiivistettävä yhteistyötä OPM:n ja opetushallinnon kanssa.

Hallinnon osalta:

Kaikista suurin haaste on kuitenkin siinä että Ulkomaalaishallinto muuttuu aidosti Maahanmuuttohallinnoksi - ei vain nimeksi.

Tämä on nyt ensiaskel: seuraavissa vaiheissa meidän on mietittävä mitkä ovat UVI/Mavi tehtävät suhteessa ministeriöön:

Hyvät kuulijat,

Suomen väestökehitys huomioon ottaen maahanmuutto on jatkossa välttämätöntä jos haluamme ylläpitää hyvinvointiamme.

Väestön ikääntyminen ja työvoiman tarjonnan väheneminen vaikuttaa lähivuosina merkittävästi työvoiman määrään ja työmarkkinoiden rakenteisiin.

Kun valtiovarainministeriö julkaisi talousarvio-esityksensä, todettiin, että talouden kehitys näyttää valoisalta, mutta työvoimapula voi jatkossa rajoittaa talouden kasvua.

Kun Suomi tarvitsee maahanmuuttajia, Suomen pitää myös olla maa johon maahanmuuttaja haluaa muuttaa. Maahanmuuttajat eivät ole vain ongelmanratkaisun välineitä, vaan heistä tulee olla sitä yhteiskuntaa johon he muuttavat. Jokainen ihminen haluaa elää maassa jossa hänen oikeuksiaan kunnioitetaan. Siksi työ syrjintää vastaan ja monimuotoisuuden puolesta on tärkeää ja tänään ajankohtaisempaa kuin koskaan. Aktiivinen maahanmuuttopolitiikka tarvitsee tuekseen yhdenvertaisuutta vahvistavia toimia. Meidän pitää tukea toimia, joiden avulla Suomesta kehittyy yhä parempi paikka elää, asua, yrittää ja tehdä työtä ilman, että joutuu kokemaan syrjintää tai rasismia.

Monikulttuurisuus ja alkuperästä riippumaton yhdenvertaisuus ovat myös tärkeitä kilpailu- ja houkuttelevuustekijöitä pyrittäessä edistämään työperusteista maahanmuuttoa. Eri väestöryhmien välisten suhteiden edistäminen vahvistaa myös Suomen kansallisten vähemmistöjen, kuten romanien ja saamelaisten yhdenvertaisuutta ja torjuu näihin ryhmiin kohdistuvaa syrjintää.

Samanaikaisesti työperusteisen maahanmuuttopolitiikan kehittämisen kanssa tulee tehostaa eri keinoin olemassa olevien työvoimaresurssien käyttöä. Olenkin huolestunut siitä, että työttömyys on niin paljon korkeampi maahanmuuttajien keskuudessa kuin väestössä keskimäärin. Tämä on selkeä osoitus siitä, että ulkomaalaiset edelleen kohtaavat syrjintää työmarkkinoilla. Ulkomaalaistaustainen hakija voi jäädä ilman työtä tai saada työtä joka ei vastaa hänen koulutustaan. Samalla kun teemme työtä sen puolesta, että maahanmuuttaja työllistyy Suomessa, meidän täytyy pitää silmällä sitä, että mahanmuuttajat myös saavat koulutustaan vastaavan työpaikan.

Tärkeä painopisteemme on taata, että toimenpiteet etnistä syrjintää vastaan ovat tehokkaita- ja uskon että on hedelmällistä että vastuu kotouttamisesta ja toimista etnistä syrjintää vastaan ovat lähellä toisiaan.- muistaen vähemmistövaltuutetun itsenäistä asemaa.

Toivon hedelmällistä keskustelua.