Päätöksenteon tehostaminen oikeus- ja sisäasioissa tärkeää

- Käytännön kokemukset nykyisen päätöksenteon ongelmista ovat pysäyttämässä EU:n tasolla poliisiyhteistyötä koskevien aloitteiden tekemisen. Tämä on kansalaisten turvallisuuden ja rajat ylittävän sekä vakavimman rikostorjunnan näkökulmasta onneton kehitys, johon Euroopan unionilla ei olisi varaa. Joissakin poliisiyhteistyötä koskevissa aloitteissa niiden tekijät ovat jo ennen aloitteen esittämistä todenneet, että sitovaa päätöstä ei saada aikaan. Tämä on merkinnyt sitä, että päätöksen sijaan on EU:ssa päädytty päätöslauselman tai suosituksen antamiseen, sisäasiainministeri Kari Rajamäki sanoi.

EU:n oikeus- ja sisäasioista vastaavat ministerit keskustelivat päätöksenteon tehostamisesta oikeus- ja sisäasioissa 22. syyskuuta Tampereella.

- Päätöslauselmien ja suositusten antaminen on ollut etenemistie erityisesti yleistä järjestystä ja turvallisuutta koskevassa yhteistyössä, kuten esimerkiksi kansainvälisten jalkapallo-otteluiden ja suurten yleisötapahtumien turvallisuusjärjestelyissä sekä julkisuuden henkilöiden suojelussa. Näiden osalta siirtyminen määräenemmistöpäätöksiin mahdollistaisi konkreettisten sitovien päätösten tekemisen ja varmistaisi sen, että ne myös pantaisiin kansallisesti täytäntöön, ministeri Rajamäki sanoi.

- Myönteinen esimerkki tehokkaammasta päätöksenteosta ja yhteisömetodin käytöstä EU:n lainvalvontaviranomaisten yhteistyössä on teletunnistetietojen tallentamista koskeva direktiivi viime joulukuulta. Yhteispäätösmenettelyllä kyettiin pääsemään ratkaisuun tässä vaikeassa poliittisessa kysymyksessä lähes ennätysajassa. Kompromississa kyettiin tiukasta aikataulusta huolimatta ottamaan huomioon jäsenvaltioiden keskeiset huolenaiheet. Tämä on erinomainen esimerkki siitä, että päätöksiä voidaan tehdä määräenemmistöllä mutta tavoitellen konsensusta, ministeri Rajamäki muistutti.

- Sen sijaan esimerkkitapaus päätöksenteon raukeamisesta todella tärkeässä asiassa, on keväällä umpikujaan päätynyt aloite Schengenin säännöstön kehittämiseksi rajat ylittävän poliisiyhteistyön tarpeisiin. Aloite oli myös Suomelle ongelmallinen. Sen kohtalo kuvastaa yleisemmin niitä vaikeuksia, joita liittyy yksimielisen päätöksentekoon eli keskeisimpänä päätösten vesittyminen pienimpään yhteiseen nimittäjään, ministeri Rajamäki pahoitteli.

- Suomen liityttyä EU:n jäseneksi 1995 neuvoston poliisiyhteistyöryhmä käsitteli pitkään yhteisen standardin aikaansaamista EU-maiden viranomaisradioverkkoa varten. Yhteisten standardien käyttö on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden rajat ylittävä viranomaisyhteistyö onnistuu. Enemmistö jäsenvaltioista kannatti Tetra 25 -standardia, mutta yhden jäsenvaltion vastustuksen johdosta asiasta ei saatu yksimielistä päätöstä. Tämän vuoksi yhteinen standardi jäi toteutumatta. Tästä on selvää käytännön haittaa rajojen ylitse tapahtuvassa viranomaisyhteistyössä, ministeri Rajamäki kertoi.

- Näiden käytännön syiden ja turvallisuuden takia EU:n jäsenvaltioilla on suuri tarve hakea korvaavia järjestelyjä eli käytännössä toimia EU:n päätöksentekojärjestelmän ulkopuolella. Tämä heikentää EU:n uskottavuutta ja toimintakykyä. EU:n ulkopuolella tapahtuva kehitys on omiaan murentamaan myös niitä oikeusturvan takeita, joita on kehitetty kansalaisten turvaksi EU:n sisällä. Esimerkiksi tietosuojaa koskevat näkökulmat jäävät usein heikommalle aloitteissa, joita ajetaan tehokkuusajattelun näkökulmasta poliisiviranomaisten ehdoilla. Turha työ myös kuluttaa ministereistä alkaen valmisteluun osallistuvien aikaa. Se, että ei käytännössä saada riittävästi aikaan, murentaa EU:n uskottavuutta kansallisella tasolla niin kansalaisten kuin virkamiesten parissa. Kansalaiset odottavat EU:lta juuri lisäarvoa turvallisuuskysymyksissä, erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa, ministeri Rajamäki muistutti.

Lisätietoja: valtiosihteeri Kari Salmi, 040733 7085, kansliapäällikkö Ritva Viljanen, 050563 5710, ylijohtaja Antti Pelttari, 050 357 7194, poliisijohtaja Kari Rantama, 040503 6936