Rajavartiolaitosta ja rajavyöhykettä koskevat uudet säännökset voimaan 1.9.2005
Rajavartiolaitosta ja rajavyöhykettä koskeva lainsäädäntö uudistuu 1. päivästä syyskuuta 2005 lukien, kun 15. päivänä heinäkuuta annetut lait, muun muassa laki rajavartiolaitoksen hallinnosta (577/2005), rajavartiolaki (578/2005) sekä laki henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa (579/2005) tulevat voimaan.
Samalla tulevat voimaan valtioneuvoston tänään torstaina 25.8. antamat asetukset rajavartiolaitoksesta, rajanylityspaikoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta niillä ja asetus rajavyöhykkeestä ja rajavyöhykkeen takarajasta. Lisäksi 1.9. tulee voimaan kuusi tänään torstaina 25.8. annettua sisäasiainministeriön asetusta koskien mm. rajavartiolaitoksen menettelyä haltuun otetun omaisuuden säilyttämisessä, rajavartiolaitoksen menetelmiä kulkuneuvon pysäyttämisessä ja voimakeinojen käyttämisessä sekä rajavartiolaitoksen velvollisuutta ilmoittaa tietoonsa tulleesta epäillystä rikoksesta ja käynnistämästään rikostorjuntatoimenpiteestä.
Kokonaisuudistuksen keskeiset vaikutukset
Kokonaisuudistus selkeyttää rajavartiolaitosta ja rajavyöhykettä koskevaa sääntelyä sekä viranomaisten vastuusuhteita. Rajavartiolaitoksen yhteistyö syvenee ja tehostuu erityisesti poliisin kanssa. Rajavartiomiehet saavat oikeuden puuttua kohtaamiinsa järjestyshäiriöihin ilman poliisin pyyntöäkin, mutta poliisi voi kuitenkin ottaa asian hoidettavakseen tai johdettavakseen.
Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteisten tutkintaryhmien käyttöä lisätään. Yhteisiä tutkintaryhmiä toimii jo vilkkailla rajanylityspaikoilla. Uudistus merkitsee entistä parempaa rekistereiden yhteiskäyttöä ja rajat ylittävän vakavan rikollisuuden torjunnan tehostumista.
Rajavartiolaitoksen esitutkintatehtävät syvenevät. Esitutkintaviranomaisena rajavartiolaitos keskittyy kuitenkin rajat ylittävään rikollisuuteen henkilöliikenteessä. Laittoman maahantulon järjestäminen, matkustusasiakirjoihin kohdistuvat väärennykset ja ihmiskauppa ovat erityisesti rajavartiolaitoksen torjuttavaa rikollisuutta. Tällaisissa asioissa rajavartiolaitos voi vastaisuudessa tutkia asian kokonaan, jollei sen siirtoa poliisille tai tullille pidetä aiheellisena. Nykyisin esitutkinta on siirrettävä toiselle esitutkintaviranomaiselle, jos esitutkinta vaatii esimerkiksi erilliseen kuulusteluun kutsumista. Rajavartiolaitos voi vastaisuudessa tutkia liikennejuopumusrikoksen ja määrätä myös tilapäisen ajokiellon.
Uudistus ei vähennä poliisin kokonaisvastuuta rikostorjunnasta eikä muuta rajavartiolaitoksen ja tullin vakiintunutta tehtäväjakoa. Rajavartiolaitoksen voidaan uudistuksen myötä katsoa olevan johtava rajaturvallisuusviranomainen.
Rajavartiolaitos voi suorittaa rikesakkoon tai rangaistusvaatimukseen johtavan esitutkinnan siellä, missä säännösten noudattamisen valvominen kuuluu nykyiselläänkin rajavartiolaitokselle. Tällaisia ovat esimerkiksi ulkomaalaisasioihin, metsästykseen ja kalastukseen sekä vesiliikenteeseen liittyvät rikkomukset.
Ympäristöä, luonnonvaroja ja muinaismuistoja koskevien säännösten noudattamisen valvontaa tehostetaan harvaan asutuilla seuduilla ja merialueilla säätämällä rajavartiolaitokselle tähän liittyviä valvontatehtäviä.
Valvonta-alueen rajat poistuvat, itäisen rajavyöhykkeen osalta pieniä muutoksia
Valtakunnanrajaan tai mereen rajoittunut rajavartiolaitoksen valvonta-alueen raja poistuu. Rajavartiomiehet voivat vastaisuudessa suorittaa loppuun tehtävän, vaikka se vaatii toimia muuallakin kuin nykyisellä valvonta-alueella. Muutos vähentää tarvetta siirtää yksittäistä tehtävää viranomaiselta toiselle. Se myös lisää viranomaisyhteistyön joustavuutta ja laajentaa esimerkiksi rajavartiolaitoksen erikoiskoulutettujen valmiusjoukkojen käyttömahdollisuuksia sisäisen turvallisuuden alueella.
Itärajan rajavyöhyke kapenee ja sen takarajaa siirretään paikoitellen. Rajavyöhykelupia koskeva säännöstö uudistuu. Tarkoituksena on vähentää rajavyöhykkeeseen liittyviä rajoituksia.
Koulutus ja kielitaitovaatimukset uudistuvat
Samalla, kun rajavartiomiehen toimivaltuudet laajenevat valtakunnalliseksi, rajavartijan perusopinnot laajenevat kuudesta kuukaudesta vuoden mittaisiksi. Muun muassa esitutkintakoulutusta lisätään. Koulutusyhteistyötä poliisin oppilaitosten kanssa sekä harjoittelumahdollisuuksia ja yhteistoimintaa poliisin kanssa lisätään.
Merkittävää julkista valtaa käyttävien rajavartiomiesten kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Vaatimustaso on poliisia vastaava. Siirtymäsäännösten ansiosta rajavartiomiehet säilyttävät kelpoisuutensa toimialueilla, joilla on samat kielitaitovaatimukset kuin heidän nykyisessä palveluspaikassaan.
Seuranta
Hallitus seuraa uudistuksen toimeenpanoa ja toimittaa siitä hallintovaliokunnalle seikkaperäisen kirjallisen selvityksen vuoden 2008 loppuun mennessä, kuten eduskunta on vastauksessaan (EV 92/2005) edellyttänyt.
Rajavartiolaitoksesta vuonna 1999 annetun lain uudistaminen aloitettiin vuonna 2002 sisäasiainministeriön rajavartio-osaston ja poliisiosaston yhteisessä työryhmässä. Hallituksen esityksen luonnoksesta kesällä 2004 saatujen lausuntojen perusteella käydyissä neuvotteluissa saavutettiin rajavartiolaitoksen, poliisin ja tullin kesken yksimielisyys uudistukseen liittyvistä rikostorjuntaa koskevista keskeisistä kysymyksistä.
Lisätietoja: rajavartiolaitoksen esikunta, oikeudellinen osasto, osastopäällikkö Tomi Vuori, 020410 6600, ylitarkastaja Timo Riissanen, 020410 6606 ja toimistopäällikkö Olli Hakkarainen, 020410 6601 (rajavyöhykeasiat)