Onnettomuuksien ehkäisy on laajempi asia kuin tulipalojen ehkäisy

Valtioneuvoston periaatepäätökseen ensimmäisestä sisäisen turvallisuuden ohjelmasta sisältyi linjaus, jonka mukaisesti paikallista turvallisuussuunnittelua tuli kehittää edelleen. Pentti Partasen johtama työryhmä teki asiaa koskevan konkreettisen ehdotuksen, jonka sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä hyväksyi 18.5.2006. Ehdotusten toimeenpano käynnistyi ja parhaillaan kautta valtakunnan on käynnissä paikallisten turvallisuussuunnitelmien laatiminen. Tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2009 työnsä aloittavat valtuustot käsittelevät turvallisuussuunnitelmat.

Turvallisuussuunnittelun etenemistä on seurattu neljän pilottihankkeen kautta, joiden työtä kuvaava raportti luovutettiin ministeri Holmlundille. Pilottihankkeeksi valittiin: 1) pelastuslaitoksen rooli onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä (Keski-Uudenmaan pelastuslaitos), 2) toimintaohjelma lähisuhde- ja perheväkivallan vähentämiseksi (Etelä-Suomen lääni), 3) turvallisuutta kumppanuudella - Hyvinkään ja Riihimäen seudullinen yhteistyö sekä 4) viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyö (Lempäälän kunta ja Ideapark).

Partanen korosti raportin luovutustilaisuudessa, että pelastuslaitosten onnettomuuksien ennaltaehkäisyä kehittämällä voidaan edistää kunnan turvallisuutta laajasti. Onnettomuuksien ja tapaturmien määrä vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin. Niiden määrä vaikuttaa myös kunnan talouteen - onnettomuuksien ja tapaturmien kustannukset yhteiskunnalle ovat suuret, kuten raportista käy ilmi. Pelastuslaitosten tulevan roolin kannalta on tärkeää nähdä onnettomuuksien ennalta ehkäisy laajasti, sillä palontorjunta on vain pieni osa koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ennaltaehkäisyä.

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan vähentäminen osana laajempaa turvallisuussuunnittelua tuo lähisuhteissa tapahtuvan väkivallan laajat yhteiskunnalliset vaikutukset selvemmin esille, totesi Partanen puheessaan. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ei ole perheen sisäinen ongelma eikä yhden sukupuolen ongelma. Se on laaja yhteiskunnallinen ongelma, jonka vahingolliset seuraukset ulottuvat ajallisesti pitkälle esimerkiksi niiden lasten kautta, jotka joutuvat kokemaan ja näkemään perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet oman alueensa turvallisuuteen ovat tähän asti olleet varsin vähäiset. Paikallisen turvallisuussuunnittelun yksi tavoite on aktivoida kansalaisia antamalla heille tietoa paikallisesta turvallisuustilanteesta sekä keinoista vaikuttaa omaan turvallisuuteensa. Paikallinen turvallisuussuunnittelu on myös kanava, jonka kautta asukkaat voivat tuoda omia turvallisuusongelmiaan esille. Raportissa on esimerkkejä siitä, miten kansalaisia voidaan aktivoida osallistumaan turvallisuuden edistämiseksi tehtävään työhön.

Elinkeinoelämän ja viranomaisten välinen turvallisuusyhteistyö on yhä tärkeämpää. Esimerkkinä voidaan mainita suuret kauppakeskukset, joiden turvallisuus vaikuttaa laajasti alueen turvallisuuteen ja päinvastoin. Raportissa kuvataan käytännönläheisesti asioita, jotka tulevat esille viranomaisten ja yrittäjien käytännön yhteistyössä. Yritysten turvallisuuden parantamiseksi tarkoitetut viranomaisten toimintamallit on usein laadittu viranomaisten ehdoilla. Viranomaisten toiminnan tehokkuutta lisääntyisi ja yritysten turvallisuutta paranisi, jos esimerkiksi tarkastustoiminnassa otettaisi aiempaa enemmän huomioon myös yritysten tarpeet.

Partanen totesi lopuksi, että asiakkuuden esille nostaminen turvallisuudessa on monella tavalla tärkeää. "Asiakkaiden tarpeiden huomioon ottaminen lisää tietoa seikoista, joihin vaikuttamalla turvallisuutta voidaan parantaa, olipa sitten kyseessä asukkaiden tai yritysten turvallisuus", totesi pelastusylijohtaja Pentti Partanen.

Julkaisu löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: http://www.intermin.fi/julkaisu/082008

Lisätietoja: pelastusylijohtaja Pentti Partanen, (09) 160 42960, sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen (09) 160 42211.