Parempi varautuminen myrskyihin edellyttää toimia usealla tasolla
Sisäasiainministeriön selvitys joulukuun myrskyjen pelastustoimista on valmistunut. Selvitys keskittyy arvioimaan pelastustoimen toimintaa ja kehittämistarpeita. Selvityksen mukaan myrskyihin ja muihin laajoihin luonnonilmiöihin varautuminen edellyttää toimenpiteitä usealla tasolla.
– Myrskyjen jälkeiset laajat sähkökatkot aiheuttivat kansalaisille paljon haittaa ja ongelmia. Tässä selvityksessä on katsottu, miten pelastustoimen osalta onnistuttiin ja mitä pitäisi kehittää. Arviomme mukaan pelastuslaitoksen selvisivät tilanteesta hyvin. Tehtävämäärät olivat suuria, mistä johtuen kiireettömien tehtävien suorittaminen vei aikaa, sisäasiainministeri Päivi Räsänen toteaa.
– Myrskyyn oli varauduttu etukäteen ja edellisten myrskyjen oppeja hyödynnettiin useilla alueilla. Pelastuslaitosten, sähköyhtiöiden, kuntien ja kansalaisten itsensäkin tulee kuitenkin kehittää varautumistaan erilaisiin poikkeustilanteisiin. Monet yhteiskunnan infrastruktuuritoiminnot ovat aikaisempia herkempiä esimerkiksi sään aiheuttamille häiriöille. Sään ääri-ilmiöiden ennustetaan tulevaisuudessa vain lisääntyvän, ministeri Räsänen jatkaa.
– Laaja-alaisten tilanteiden hoitaminen vaatii usean viranomaisen ja yksityisen sektorin toimijoiden osaamista ja harjoiteltua yhteistyötä. Yhteistyötä tulee kehittää edelleen, ministeri Räsänen painottaa.
Joulukuun myrskyissä pelastuslaitokset hyödynsivät Ilmatieteen laitoksen säävaroituspalvelua. Ennakkotietojen pohjalta pelastuslaitokset nostivat valmiuttaan muun muassa varautumalla johtokeskuksen perustamiseen, hälyttämällä sopimuspalokuntia valmiuteen ja informoimalla kuntia saapuvasta myrskystä.
Pelastuslaitokset pystyivät hälyttämään myrskyjen aikana tarvittavat lisäresurssit töihin. Hälytysjärjestelmät sopimuspalokuntiin toimivat. Pelastuslaitoksista 19 perusti tilanteenaikaisen johtoelimen, joka otti vastaan hätäkeskuksesta tulleet tehtävät ja priorisoi ne. Valtaosan pelastuslaitosten tehtävistä aiheuttivat teille, rautateille, talojen tai sähkölinjojen päälle kaatuneet tai kaatumisvaarassa olleet puut.
Viranomaisradioverkon häiriöt vaikeuttivat pelastustoiminnan johtamista jonkin verran, mutta eivät estäneet toimintaa. Paikallisia VIRVE-kuuluvuusongelmia oli kahdeksan pelastuslaitoksen alueella. Varsinais-Suomen alue kärsi ongelmista eniten. Pelastuslaitokset tekivät yhteistyötä muun muassa poliisin, kuntien, puolustusvoimien ja sähköyhtiöiden kanssa. Yhteistyö sähköyhtiöiden kanssa toimi alueittain vaihtelevasti ja enintään kohtalaisesti.
Varautumiseen tarkemmat ohjeet
Pelastuslaitokset tekivät myrskyjen aikana valtaosin kiireettömiä ja muille kuin pelastuslaitoksille lakisääteisesti kuuluvia tehtäviä. Esimerkiksi teiden raivaaminen kuuluu tien omistajalle ja sähkölinjojen raivaaminen sähkö- ja verkkoyhtiöille. Selvitys suosittaa, että pelastuslaitokset määrittelevät yhdessä tiehallinnon, kuntien, sähköyhtiöiden ja teleoperaattoreiden kanssa toimintamallit ja työnjaon periaatteet kiireettömien tehtävien osalta. Ohjeistusta valmistellaan yhteistyössä pelastuslaitosten kumppanuusverkoston vetämänä.
VIRVE-verko osalta Suomen Erillisverkot Oy määrittelee yhdessä käyttäjien kanssa kriittiset tukiasemat ja suunnittelee varavoimajärjestelyt. Huoltovarmuuskeskus toimii rahoittajana kiireellisimmissä korjauksissa.
Selvityksen mukaan kuntien varautuminen on vaihtelevaa. Aluehallintoviranomaisten rooli varautumisen koordinoinnissa tulee tarkentaa. Pelastuslaitosten roolille ja osallistumiselle kuntien varautumiseen tulee olla yhtenäiset perusteet koko maassa. Aluehallinnon varautumisen kehittämiseksi sisäasiainministeriö on asettanut aluehallinnon varautumisen yhteistyöryhmän. Pelastuslaitokset ja Kuntaliitto ovat päättäneet perustaa työryhmän kuntien valmiussuunnittelun tukemiseksi.
Tilannekuvajärjestelmiä on olemassa eri tasoilla: paikallisia, alueellisia ja valtakunnallisia. Tietojen vaihto ei toimi saumattomasti. Tilannekuvan tuottaminen tulee ohjeistaa nykyistä tarkemmin ja toimintaa tulee harjoitella säännöllisesti. Lisäksi pitää selvittää, miten sähköyhtiöiden ja teleoperaattoreiden ja viranomaisten tilannekuvat voidaan yhdistää.
Sisäministeriö korostaa selvityksessään myös väestön omatoimista varautumista. Kiinteistön omistajien ja toiminnanharjoittajien tulee määritellä varavoimatarpeet ja tehdä tarpeelliset hankinnat. Harvaan asutuilla alueilla väestön tulee varautua kotivaralla usean päivän sähkökatkoksiin.
Sisäasiainministeriön selvitys joulukuun myrskyjen pelastustoimista perustuu pelastuslaitoksille ja Hätäkeskuslaitokselle tehtyyn kyselyyn sekä eri toimijoiden kanssa käytyihin keskusteluihin.
Selvitys on saatavilla sisäministeriön verkkosivuilta: www.intermin.fi/suomi/kertomukset
Keskeisiä lukuja 26.-28.12.2011 myrskyistä
• pelastustoimelle yli 9 000 tehtävää kolmessa vuorokaudessa (vastaa yhden normaalikuukauden tehtävämäärää)
• noin 4 000 pelastustoimen vakituista henkilöä sekä sopimuspalokuntalaista oli töissä
• hätäkeskuksiin tuli kiireisimpänä tuntina noin 3 600 puhelua
Lisätietoja: valmiusjohtaja Janne Koivukoski, 017 878 8420, pelastusylitarkastaja Taito Vainio, 071 878 8423