Passien sormenjälkitietoja ei voida käyttää rikostorjunnassa
Lain muutos passirekisteriin talletettujen sormenjälkitietojen hyödyntämisestä vakavimpien rikosten torjumiseksi ei ole mahdollista. Tähän lopputulokseen päätyi enemmistö työryhmästä, joka tänään luovutti raporttinsa sisäministeri Päivi Räsäselle.
Perustuslakivaliokunnan mukaan sormenjälkitietojen laajamittainen tallettaminen passirekisteriin ja näiden tietojen käyttäminen merkitsee puuttumista yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan. Sormenjälkien hyödyntäminen rikostorjunnassa vaatisi valiokunnan mukaan selkeää yhteyttä passirekisterin sormenjälkien alkuperäiseen keräämis- ja tallettamistarkoitukseen. Tällaista selkeää yhteyttä vakavimpien rikosten torjumisen ja passisormenjälkien alkuperäisen keräämis- ja tallettamistarkoituksen välillä ei työryhmän selvityksen perusteella löytynyt.
Passirekisterin osalta pääasiallisena käyttötarkoituksena voidaan pitää henkilön luotettavaa tunnistamista ja asiakirjan aitouden varmistamista. Näin ollen passirekisteriin talletettujen sormenjälkitietojen käytön laajentaminen vakavimpien rikosten selvittämiseen ei ole työryhmän enemmistön näkemyksen mukaan mahdollista.
Suomen lainsäädännössä perusoikeuksien rajoittamiselle on monilta osin asetettu tiukempia reunaehtoja ja edellytyksiä kuin EU-oikeudessa. EU-lainsäädännössä sormenjälkitietojen hyödyntäminen niiden alkuperäisen keräämis- ja tallettamistarkoituksen ulkopuolella rikostorjunnassa on mahdollista rajoitetusti esimerkiksi Eurodac-asetuksen mukaisesti. Eurodac-järjestelmään tallennetaan EU-maiden turvapaikanhakijoiden sormenjäljet.
Työryhmän työhön on jätetty useamman jäsenen yhteinen eriävä mielipide.
Työryhmän raportti löytyy täältä:
www.intermin.fi/julkaisu/202014
Lisätietoja:
Puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Johanna Kari, 0295 488 574: