Poliisin tietoon tuli selvästi aiempaa enemmän viharikoksia
Poliisin tietoon tuli vuonna 2008 selvästi aiempaa enemmän epäiltyjä viharikoksia. Poliisiammattikorkeakoulun tekemän vuosiselvityksen mukaan poliisille ilmoitettiin viime vuonna 859 epäiltyä rasistista tai muuta viharikosepäilyä. Aikaisempien vuosien tapaan yleisin poliisin tietoon tullut epäilty rasistinen rikos oli pahoinpitely.
Luku on selvästi suurempi kuin aiempina vuosina. Esimerkiksi Helsingissä kirjattujen rasistisia piirteitä sisältävien rikosepäilyjen määrä yli kaksinkertaistui vuodesta 2007. Osittain kasvu johtuu tilastointimenetelmän muutoksista: Suomessa on seurattu poliisin tietoon tulleen rasistisen rikollisuuden määrää yli kymmenen vuoden ajan, mutta nyt seurantaa on kehitetty laajemmaksi viharikosten tilastoinniksi.
- Viharikoksilla tarkoitetaan tekoja, joiden motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin edustamaa viiteryhmää kohtaan. Käsitteenä se kattaa myös rasistisen rikollisuuden. Teon motiivina voivat olla myös uhrin uskonnollinen vakaumus, seksuaalinen tai sukupuolinen suuntautuminen tai vammaisuus, kertoo vuosiselvityksen tehnyt tutkija Laura Peutere Poliisiammattikorkeakoulusta.
Sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljasen mukaan on hyvä, että Suomessa on useista muista maista poiketen ryhdytty systemaattisesti tilastoimaan viharikoksia.
- Viharikokset liittyvät hyvin useaan rikosnimikkeeseen, esimerkiksi pahoinpitelyihinja kunnianloukkaukseen. Internetin myötä verkossa tapahtuva viharikollisuus on kasvanut räjähdysmäisesti, mistä olen huolissani, kansliapäällikkö Ritva Viljanen toteaa.
Rikoksen rasistinen motiivi on rangaistuksen koventamisperuste
Vuonna 2008 poliisille tehtiin yhteensä 23 sellaista rikosilmoitusta, joissa teon syynä voitiin päätellä olleen se, että uhri kuului seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Useimmiten kyse oli joko pahoinpitelystä tai sanallisista loukkauksista tai uhkauksista.
Uhrin edustama uskonto oli teon motiivina kaikkiaan 53 rikosilmoituksessa. Näistä 17 ilmoituksessa rikoksen kohteena olivat islaminuskoiset. Rikosilmoitus oli tehty esimerkiksi moskeijaan kohdistuneesta vahingonteosta.
Yhteensä 28 rikosilmoituksesta voitiin päätellä, että teon syy liittyi uhrin vammaisuuteen. Rikosilmoitus oli tehty esimerkiksi tapauksesta, jossa taksi ei ollut ottanut kyytiin pyörätuolia käyttävää miestä.
Suomen rikoslaki ei tunne rikosnimikkeitä "rasistinen rikos" tai "viharikos". Rikoslaissa olevan koventamisperusteen mukaan rikoksesta voidaan kuitenkin langettaa ankarampi rangaistus, jos teolla on ollut rasistinen motiivi. Ankarampi rangaistus voidaan langettaa myös, jos teon syynä on viha seksuaalivähemmistöjä kohtaan tai se, että uhri edustaa tiettyä uskontokuntaa.
Viharikosten tilastointia kehitettiin osana sisäasianministeriön Yhdenvertaisuus etusijalle -hanketta, joka on EU:n Progress-ohjelman rahoittama. Seurannasta on tavoitteena saada pysyvä käytäntö.
Vuosiraportti on luettavissa verkkojulkaisuna Poliisiammattikorkeakoulun verkkosivuilla osoitteessa www.polamk.fi/julkaisut
Lisätietoja: tutkija Laura Peutere, Poliisiammattikorkeakoulu, 040 733 5206, projektikoordinaattori Katriina Nousiainen, sisäasiainministeriö, 050456 2526