Rahankeräyslain kokonaisuudistuksen valmistelulle lisäaikaa
Rahankeräyslain uudistus siirtyy seuraavalle hallituskaudelle. Pääministeri Stubbin hallitusohjelmaan tehtiin viime vuonna rahankeräyslakia koskeva kirjaus. Sen mukaan käynnistetään lainsäädäntöhanke, jonka myötä rahankeräykset vapautetaan nykyisenkaltaisesta lupamenettelystä vastaamaan nykypäivän toimintaympäristöä. Tavoitteena oli saada esitys vielä tällä kaudella eduskuntaan, mutta hallitusryhmät totesivat yhdessä, että valmistelulle tarvitaan lisäaikaa.
- Olen päättänyt, että esiselvitystyötä jatketaan. Kyseessä on merkittävä periaatteellinen kokonaisuudistus. Lausuntokierroksella saatu palaute on myös otettava vakavasti, sillä toimivalla rahankeräyskäytännöllä turvataan suomalainen kolmannen sektorin toiminta, sisäministeri Päivi Räsänen korostaa.
Sisäministeriön lakihanke käynnistyi viime syksynä. Tavoitteena on joustavoittaa rahankeräystä ja siirtyä nykyisestä ennakollisesta lupamenettelystä ilmoituksenvaraiseen menettelyyn. Hallituksen esitysluonnoksessa esitetään, että myös muut kuin yleishyödylliset yhteisöt ja säätiöt voisivat kerätä rahaa rahankeräyksillä. Rahankeräyksillä kerättyjä rahoja voisi käyttää myös muuhun kuin yleishyödylliseen tarkoitukseen. Uudistus toisi järjestöille mahdollisuuden reagoida nopeasti muuttuviin rahoitustarpeisiin ja uusia joustavasti keräystapojaan. Yleishyödyllisyyden vaatimuksesta luopuminen mahdollistaisi vastikkeettoman joukkorahoituksen.
- Eduskunnassa on niin hallitus- kuin oppositiopuolueissa ollut runsaasti tukea sille, että siirryttäisiin ennakkoluvista ilmoitusmenettelyyn. Hankkeella on liittymäpinta hallituksen ja opposition yhteiseen tavoitteeseen purkaa turhaa sääntelyä. Vaikka on harmillista, että uudistus siirtyy, luotan sen toteutumiseen ensi kaudella, ministeri Räsänen toteaa.
Valmistelua jatketaan rahankeräyksen luotettavuuden säilyttämiseksi
Lakiesitys oli marraskuussa laajalla lausuntokierroksella. Lausuntopyyntö lähetettiin 130 taholle, jotta kansalaisyhteiskunnan näkemys tulisi mahdollisimman hyvin otettua huomioon. Lausuntokierroksen palaute osoittaa, että valmistelua on syytä jatkaa rahankeräyksen luotettavuuden säilyttämiseksi. Ilmoitusmenettelyyn siirtymistä pidettiin kannatettavana. Kerättyjen varojen suuntaaminen jatkossakin yleishyödylliseen tarkoitukseen koettiin tärkeäksi. Lausunnoissa kävi ilmi myös huoli keräysten luotettavuuden vähenemisestä sekä petoksellisen toiminnan riskin kasvamisesta, jos lupamenettelystä luovutaan.
Eduskunta edellytti rahankeräyslain osittaisuudistuksen yhteydessä, että rahankeräyslainsäädännön muutostarpeita koskevassa selvitystyössä on kiinnitettävä huomiota rahankeräysten tehokkaaseen valvontaan ja siihen, miten rahankeräysten luotettavuus ja kohdentuminen lailliseen toimintaan varmistetaan.
Rahankeräyslain osauudistus tuli voimaan 1.9.2014. Rahankeräyslupa voidaan myöntää vaikka lupaa hakevan koko toiminta ei olisikaan yksinomaan yleishyödyllistä. Lainmuutoksen myötä myös evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko sekä yliopistot voivat toimeenpanna rahankeräyksiä. Samalla rahankeräysluvan enimmäisaikaa pidennettiin viiteen vuoteen.
Lisätietoja:
valtiosihteeri Marjo Anttoora, 0295 418 802