Räsänen: Suomen poliisi käyttää maltillisesti voimakeinoja, Tukholman tapahtumat analysoitava

Suomen poliisi käyttää sisäministeri Päivi Räsäsen mukaan maltillisesti voimakeinoja. Poliisilla on vuosittain keskimäärin noin miljoona yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tehtävää. Näistä valtaosan poliisi hoitaa käyttämättä mitään voimakeinoja.

Lähtökohtaisesti aina käytetään lievintä mahdollista voimankäyttötapaa. Suomen poliisin voimakeinojen käyttö nousi esiin tänään julkistetun Amnestyn ihmisoikeuksien tilaa kuvaavassa vuosiraportissa ja sen uutisoinnissa. Amnestyn vuosiraportissa nostetaan esiin kaksi yksittäistapausta, joissa poliisi on käyttänyt etälamautinta.

Poliisi tilastoi voimankäyttövälineiden käyttöä keskitetysti Poliisiammattikorkeakoululla. Jokaisesta käyttötapauksesta tehdään erillinen selvitys. Tilastojen mukaan poliisi käyttää etälamautinta 350-400 kertaa vuodessa. Etälamauttimen käytöllä on voitu välttää ankarampien voimakeinojen käyttö (ampuma-aseet, patukat yms) ja minimoida kohdehenkilölle aiheutuneet vahingot mahdollisimman vähäisiksi.

Tukholman tapahtumien syitä analysoitava

Räsänen pitää Ruotsin mellakoita erittäin huolestuttavana ilmiönä ja toteaa, että maahanmuuttopolitiikan tulee olla hallittua ja ihmisarvoa kunnioittavaa. Lisäksi viranomaisten pitää kohdella kaikkia maassa asuvia tasapuolisesti.

- Ruotsissa syntyneen tilanteen syitä ja taustoja on pohdittava tarkoin myös Suomessa. Suomessa ei Ruotsiin verrattuna toistaiseksi ole yhtä vakavaa alueellista segregaatiota, jossa työttömyys, sosiaaliset ongelmat ja syrjäytyminen olisivat poikkeuksellisen suuria, toteaa Räsänen.

Ruotsin maahanmuuttajien kokema suuri turhautuminen ja Ruotsin erilainen maahanmuuttopolitiikka ovat taustatekijöitä, jotka todennäköisesti ovat vaikuttaneet tilanteen kehittymiseen huonompaan suuntaan. Ministeri Räsänen arvioi, että Suomessa riski vastaaville tapahtumille on tällä hetkellä matala. Samalla ministeri kuitenkin muistuttaa, että edelleen on tehtävä työtä maahanmuuttajien kotoutumisen eteen.

-Suomessa on pidettävä huolta siitä, etteivät asuinalueet tai vähemmistöt leimaannu. Keskusteluissa rasismille ja vihapuheille ei saa antaa tilaa. Syrjäytymisen ehkäisyssä on tärkeää, että maahanmuuttajataustaiset nuoret kokevat itsensä hyväksytyksi. Paras kotouttaja on koulutuspaikan saaminen ja onnistunut työllistyminen. Kun nuorella on lailliset ja tosiasialliset mahdollisuudet onnistua elämässä, hän ei ajaudu rikollisuuden tielle tai jengiytymiseen, Räsänen toteaa.

Rikoksiin ajautuneiden nuorten kohdalla on yleensä kyse henkilöstä, jonka oireilun tausta löytyy muualta kuin poliisin toimivalta-alueelta, kuten perheen syrjäytymisestä. Siksi myös ulkomaalaistaustaisen nuoren rikoskierteen katkaisemiseksi ja hänen tarvitsemansa tuen saamiseksi on viranomaisten oikea-aikainen ja kokonaisvaltainen yhteinen arviointi nuoren tilanteesta sekä keskinäinen yhteistyö erittäin tärkeää. Parhaiten se tapahtuu pysyvän eri viranomaisten yhteistyöhön perustuvan toimintamallin avulla.

Kolmannessa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa ehdotetaan alle 18-vuotiaiden rikoksentekijöiden rikoskierteen ehkäisemiseksi ns. Ankkuri-mallin käyttöönottoa. Mallia sovelletaan ottaen huomioon paikalliset ja alueelliset olosuhteet ja jo olemassa olevat käytännöt. Käyttöönottoa valmistelee poikkihallinnollinen työryhmä, joka esittää toimenpanosuunnitelman syyskuussa 2013.

Lisätietoja: erityisavustaja Andrei Nahkala, 071 878 8212, poliisijohtaja Pentti Saira, 071 878 8571