Selvitys kartoittaa säilöönoton vaihtoehtoja

Sisäministeriön selvitys ulkomaalaisten säilöönoton vaihtoehdoista on valmistunut. Selvitys liittyy säilöönottoa koskevaan hallituksen esitykseen, joka annettiin eduskunnalle syyskuussa 2014. Valtioneuvosto totesi käsittelyn yhteydessä, että tavoitteena on laajentaa säilöönottokielto koskemaan kaikkia maasta poistettavia yksintulleita alaikäisiä.

Selvityksessä tarkastellaan ulkomaalaislain mukaisten turvaamistoimien nykytilannetta Suomessa, vertaillaan kansainvälisiä käytäntöjä ja esitetään neljä toimenpidettä säilöönoton vaihtoehtojen kehittämiseksi. Erityisesti vaihtoehtoja on etsitty lasten säilöönotolle.

Säilöönotto on yksi ulkomaalaislain tarkoittamista turvaamistoimista, joiden tarkoituksena on esimerkiksi helpottaa henkilön maasta poistamista.

Säilöönotto on jo tällä hetkellä viimesijainen turvaamistoimi. Kynnys säilöönotolle on korkea, erityisesti alaikäisten kohdalla. Eduskunnan käsittelyssä oleva esitys kieltää ilman huoltajaa olevien turvapaikanhakijalasten säilöönoton. Yksin tullutta alle 15-vuotiasta lasta ei saisi ottaa säilöön edes maastapoistamispäätöksen jälkeen.

Neljä toimenpidettä säilöönoton vaihtoehtojen kehittämiseksi

Selvityksessä esitetään neljä mahdollista toimenpidettä turvaamistoimien kehittämiseksi. Näistä kaksi ensimmäistä voidaan ottaa välittömästi käyttöön, mutta kaksi viimeistä olisivat Suomessa uusia ja tarvitsevat riittävän valmistelun.

1) Nykyisten turvaamistoimien käytön tehostaminen ja parempi tilastointi

Säilöönoton nykyisten vaihtoehtojen käytön tehostaminen edellyttää, että säilöönottoa koskeva hallituksen esitys hyväksytään eduskunnassa. Esityksessä puututaan useisiin nykykäytännön ongelmakohtiin. Nykyisin esimerkiksi ilmoittautumisvelvollisuuden voi täyttää vain poliisi- tai rajavalvontaviranomaisen luona. Jatkossa ilmoittautumisen voisi hoitaa vastaanottokeskuksessa.

2) Yhteistyö lastensuojeluviranomaisten kanssa

Lapsen säilöönottoa harkittaessa on jo nykyisen lain nojalla pyydettävä sosiaaliviranomaisen lausunto lapsen etuun liittyvistä seikoista. Jatkossa näissä tilanteissa olisi entistä tarkemmin selvitettävä, voisivatko lastensuojelun toimenpiteet olla säilöönoton vaihtoehtona.

3) Asuinpaikkavelvoitteet

Säilöönoton vaihtoehtona monissa maissa ovat asuinpaikkaa koskevat velvoitteet, mikä Suomessa tarkoittaisi valvottua asumista vastaanottokeskuksessa. Ilman huoltajaa olevat lapset asuisivat ryhmäkodeissa tai tukiasuntoloissa. Etuna säilöönottoon verrattuna on mahdollisuus elää normaalimpaa arkea.

4) Sähköinen valvonta

Sähköisellä valvonnalla tarkoitetaan henkilön liikkumisen rajoittamista ja valvontaa seurantalaitteen avulla. Käytännössä henkilölle asetettaisiin asuinpaikkavelvoite, jota valvottaisiin sähköisesti. Oikeusministeriö selvittää parhaillaan sähköisen valvonnan hyödyntämistä tutkintavankeuden vaihtoehtona. Työryhmän mietintö valmistuu keväällä 2015. Tämän selvitystyön hyödyntäminen valmistelussa on tärkeää.

Kansainvälisesti säilön vaihtoehdot ovat vasta kehittymässä

Selvityksen kansainvälinen vertailu perustuu suurelta osin Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) tänä syksynä valmistuneeseen tutkimukseen, joka kattaa 26 Euroopan maata. Vertailusta käy ilmi, että vaihtoehtoiset turvaamistoimet ovat monessa maassa vielä kehittymässä, eikä kattavia tilastoja niiden käytettävyydestä ole saatavilla. Säilöönotosta ei ole missään vertaillussa maassa voitu kokonaan luopua, mutta siihen turvaudutaan vaihtoehtojen kehittyessä harvemmin.

Valmistelu etenee

Valmistelu jatkuu hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti.

Selvitys säilöönoton vaihtoehdoista

Euroopan muuttoliikeverkoston raportti (englanniksi)

EMN-tutkimuksen pääkohdat suomeksi

Lisätietoa lakihankkeesta

Lisätietoja:
erityisavustaja Sonja Falk, 050 530 4137
ylitarkastaja Katri Niskanen, 0295 488 658