Sisäministeri Mari Rantanen: kehysriihestä sisäisen turvallisuuden valmiuspaketti
Hallitus sopi kehysriihessä poliisin, Rajavartiolaitoksen, Suojelupoliisin ja väestönsuojelun voimavarojen vahvistamisesta laaja-alaisiin uhkiin varautumiseksi. Sisäisen turvallisuuden viranomaisten suorituskyvyt ovat olennainen osa Suomen kokonaisturvallisuutta.
Hallitus linjasi kehysriihessä 23. huhtikuuta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026–2029. Esitys käsitellään valtioneuvoston istunnossa 30.4. ja annetaan sen jälkeen eduskunnalle.
Samalla kun Suomen julkisen talouden tilanne on haastava, turvallisuusympäristö on heikentynyt pitkäaikaisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja sodan jatkuessa. Suomi varautuu laaja-alaisiin uhkiin, joihin voi sisältyä erilaista hybridivaikuttamista.
- Kaikissa viimeaikaisissa häiriötilanteissa sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovat huolehtineet yhteiskunnan ensivasteesta tilanteisiin rajalla ja merellä. Rajavartiolaitos, poliisi, Suojelupoliisi ja pelastustoimi ovat todennäköisesti ensivaiheen toimijoita myös tulevissa uhkissa, sanoo sisäministeri Mari Rantanen.
- Hallitus sopi kehysriihessä sisäisen turvallisuuden valmiuspaketista. Sotilaallisen maanpuolustuksen lisäksi hallitus haluaa varmistaa sisäisen turvallisuuden riittävät resurssit kaikkiin uhkiin varautumiseksi, painottaa ministeri Rantanen.
Hallituksen riihipäätöksiin sisältyy yhteensä noin 127 miljoonan euron lisärahoitus valmiuteen ja varautumiseen sisäministeriön hallinnonalalle kehyskauden aikana. Lisäysten taso vaihtelee vuosittain noin 20 miljoonasta eurosta noin 46 miljoonaan euroon.
Poliisille esitetään kehyskaudella asteittain noin 5 milj. euron tasosta noin 8 milj. euron tasoon nousevaa lisäystä valmiusyksikön suorituskyvyn nostoon. Tässä summassa on mukana valtiovarainministeriön kehyskantaan sisältynyt 3,1 milj. euron osuus vuosille 2026–2028.
Suojelupoliisille esitetään vuodesta 2026 alkaen pysyvää noin 10 miljoonan euron lisäystä ennakoivan strategisen suorituskyvyn turvaamiseksi. Suojelupoliisin ennakkovaroittamisen ja tiedustelukyvyn turvaaminen antaa mahdollisuuden saada ajoissa tieto Suomeen kohdistuvista vakavista kansallisen turvallisuuden uhista, jotta niihin voidaan varautua ja estää niitä toteutumasta.
Vallitsevassa turvallisuustilanteessa Rajavartiolaitoksella on oltava välitön kyky reagoida ja vaikuttaa kaikissa olosuhteissa. Rajavartiolaitokselle päätettiin esittää lisärahoitusta, joka nousee asteittain kehyskaudella vuoden 2026 noin 13,5 milj. euron tasosta noin 19 milj. euroon vuonna 2029. Lisärahoituksella muun muassa turvataan strategisten suorituskykyjen käyttö, kehitetään sisärajoihin liittyviä toimivaltuuksia ja varmistetaan valmistuvan itärajan esteaidan ylläpito tulevaisuudessa.
Pelastustoimeen esitetään yhteensä 14 miljoonan euron lisäystä väestönsuojelun kehittämiseen kehyskauden loppupuolella (lisäykset vuosille 2028 ja 2029). Määrärahaa käytetään väestönsuojien kunnon parantamiseen ja suojien täydennysrakentamiseen.
Valmiuden ja varautumisen kokonaisuuteen liittyviä lisäystarpeita aiotaan käsitellä myös parhaillaan valmisteltavassa vuoden 2025 toisessa lisätalousarvioesityksessä.
Esitetyillä lisäyksillä Suomen kokonaisturvallisuutta voidaan vahvistaa siten, että varautuminen ja suorituskyvyt vastaavat entistä paremmin Suomen turvallisuusympäristön perustavanlaatuiseen muutokseen.
Lisätietoja:
Sisäministeriö, talous- ja suunnittelujohtaja Antti Karila, p. 0295 488 288, etunimi.sukunimi@gov.fi
pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka, p. 0294 488 400, etunimi.sukunimi@gov.fi
poliisiosaston osastopäällikkö Tomi Vuori, p. 0295 488 550, etunimi.sukunimi@gov.fi
kansallisen turvallisuuden yksikön johtaja Petri Knape, p. 0295 488 235, etunimi.sukunimi@gov.fi
Rajavartiolaitos, suunnittelu- ja talousyksikön päällikkö Samuli Murtonen, p. 0295 421 701, etunimi.sukunimi@raja.fi