Suomi sitoutuu vastaanottamaan 792 turvapaikanhakijaa Välimereltä

EU:n sisäministerit pääsivät oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokouksessa Brysselissä tänään 20. heinäkuuta alustavaan sopuun siitä, kuinka paljon kukin jäsenmaa ottaa vastaan Välimeren ylittäneitä turvapaikanhakijoita Kreikasta ja Italiasta. Sisäministerit sopivat yhteensä noin 55 000 pakolaisen ja turvapaikanhakijan taakanjaosta. Eurooppa-neuvosto on päättänyt yhteensä 60 000 taakanjaosta. Jäljelle jääneestä noin 5 000 neuvotellaan syksyllä. Suomi sitoutuu tässä vaiheessa vastaanottamaan yhteensä 792 turvapaikanhakijaa kahden vuoden aikana. Suomea kokouksessa edusti sisäministeri Petteri Orpo.

- Hyvä, että sopu löytyi. Suomen osalta lopputulos on kohtuullinen. Oli tärkeää, että kaikki maat osallistuvat. Sovimme myös siitä, että järjestelyn on oltava poikkeus. Se on ajallisesti ja määrällisesti rajattu. Suomi ei ole sivussa, meillekin on suuntautunut kasvava muuttoliike ja turvapaikanhakijoiden määrä on kovassa kasvussa, ministeri Orpo kertoo.

- Edellytimme Italialta ja Kreikalta välittömiä toimia järjestelmiensä kuntoon laittamiseksi. Laiton maahantulo on saatava hallintaan ja prosessien rajoilla on toimittava, Orpo korostaa.

Sisäministerit viimeistelivät EU-päämiesten aiemmat päätökset. Eurooppa-neuvosto sopi kesäkuussa, että Kreikasta ja Italiasta siirretään muihin jäsenvaltioihin 40 000 turvapaikanhakijaa ja 20 000 pakolaista kahden vuoden aikana.

Kaikki jäsenmaat osallistuvat taakanjakoon. Suomea päämieskokouksessa edusti pääministeri Juha Sipilä. Samalla sovittiin, että päätös sisäisten siirtojen toteuttamistavasta tehdään nopeasti, ja sitä ennen jäsenmaat sopivat siirrettävien turvapaikanhakijoiden maakohtaisista määristä. Suomen ja EU:n lähtökohta on ollut vapaaehtoisuus turvapaikka-asioissa. Jäsenmaat kuitenkin näkevät, että ongelma on niin suuri ja koko Eurooppaa koskeva, että poikkeusmenettely otetaan käyttöön. Sisäministerit saivat tehtäväksi sopia jaon yksityiskohdista.

Osa maista päätti laskea pakolaiset ja turvapaikanhakijat yhteen kiintiöön, mutta Suomi ei tähän ryhtynyt, sillä kyseessä ovat Suomen vakiintuneen tulkinnan mukaan eri ryhmät.

- On muistettava, että ilmiön taustalla ovat Afrikan monet kriisit sekä Syyrian sota. Kestävin tapa vastata muuttoliikkeeseen on vaikuttaa ongelmien ratkaisemiseen turvapaikanhakijoiden lähtö- ja kauttakulkumaissa. Tässä olennaisia ovat ulko-, kauppa- ja kehityspolitiikan keinot sekä kriisinhallinta, ministeri Orpo tiivistää.

- Hädässä olevia ihmisiä on autettava, mutta laiton maahanmuutto on saatava kuriin. Etelä-Euroopan maiden on laitettava rajavalvontansa kuntoon ja Euroopan on toimittava päättäväisesti muuttoliikkeen saamiseksi hallintaan. Ihmissalakuljetuksen torjuminen, EU:n ulkorajojen valvonnan tehostaminen, turvapaikanhakijoiden tunnistaminen ja rekisteröinti sekä tehokas palauttamispolitiikka ovat välttämättömiä. Kansainvälisen yhteisön on tehtävä kaikkensa Pohjois-Afrikan ja Syyrian vakauttamiseksi, ministeri Orpo sanoo.

Jo aiemmin heinäkuussa sisäministerit sopivat uudelleensijoitettavien kiintiöpakolaisten lukumääristä. Suomi sitoutui vastaanottamaan yhteensä 293 kiintiöpakolaista vuosina 2016–2017. Tämä päätös vahvistettiin sisäministerien kokouksessa tänään. Taakanjakomenettely tulee voimaan alkusyksystä, kun sen täytäntöönpanoa koskevat päätökset on tehty.

Sisäministerit keskustelivat myös turvallisen alkuperämaan käsitteen yhdenmukaistamisesta jäsenmaiden kesken ja päättivät lisätä yhteistyötä asiassa. Tällä hetkellä osa jäsenmaista käyttää luetteloa turvallisista alkuperämaista, joista tulevat turvapaikkahakemukset voidaan esimerkiksi ohjata nopeutettuun menettelyyn. Myös Suomessa käytetään turvallisen alkuperämaan käsitettä, mutta luettelo ei ole käytössä.

Lisätietoja
ylijohtaja Laura Yli-Vakkuri, p. 040 720 2216
erityisavustaja Ville Valkonen, p. 044 567 2201 (ministeri Orpon haastattelupyynnöt)

Euroopan muuttoliikeagenda: Miten EU vastaa Välimeren pakolaistilanteeseen?