Syrjintälautakunta kielsi syrjinnän etnisen alkuperän perusteella pankkipalveluissa
Syrjintälautakunnan tiedote
Hakija vaati häneen pankkipalveluissa kohdistuneen syrjinnän kieltämistä ja uhkasakon asettamista Nordea Pankki Suomi Oyj:lle, koska pankki ei ollut hyväksynyt hänen ranskalaista henkilöllisyystodistustaan henkilöllisyyden osoittamiseksi.
Syrjintälautakunta katsoi hakijan esittäneen yksityiskohtaisen ja uskottavan kuvauksen menettelystä, jonka perusteella hakija katsoi tulleensa syrjityksi pankkipalveluiden saamisessa, ja jonka perusteella oli syntynyt syrjintäolettama.
Syrjintälautakunta katsoi pankin menettelyn olleen välitöntä syrjintää sekä hakijan poistamisen pankin tiloista ja palvelematta jättämisen olleen henkilön arvon ja koskemattomuuden loukkaamista, eli kyse oli tältä osin ollut yhdenvertaisuuslaissa kielletystä häirinnästä.
Yhdenvertaisuuslain 6 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaisessa häirinnän kiellossa on kysymys suhteellisen vakavasta yhdenvertaisuuslakia rikkovasta menettelystä, joten syrjintälautakunta katsoi asiassa ilmenneet seikat huomioon ottaen aiheelliseksi asettaa kieltopäätöksensä tehosteeksi 5000 euron suuruisen uhkasakon.
Pankki oli evännyt hakijalta mahdollisuuden talletuksen tekemiseen sillä perusteella, ettei se ollut hyväksynyt hakijan ranskalaista henkilökorttia asiakkaan tunnistamiseen kelpaavaksi henkilöllisyysasiakirjaksi, vaikka se oli merkitty hakijan pankin kanssa tekemään sopimukseen viralliseksi henkilöllisyysasiakirjaksi, ja vaikka pankki hyväksyi suomalaisen henkilöllisyystodistuksen henkilöllisyyden osoittamiseen. Pankki ei ole esittänyt, että sillä olisi ollut aihetta epäillä hakijan esittämän henkilöllisyysasiakirjan aitoutta.
Syrjintälautakunta totesi, ettei mistään virallisohjeista tai pankin omista ohjeista ollut aiheutunut estettä hakijan ranskalaisen henkilökortin hyväksymiselle henkilöllisyyden osoittavana henkilöllisyysasiakirjana. Koska hakijan ranskalainen henkilökortti on Euroopan unionissa hyväksytty matkustusasiakirjaksi, sen luotettavuus on henkilöllisyyden tunnistamisessa rinnastettava Suomen viranomaisten myöntämään henkilökorttiin. Syrjintälautakunta katsoi ainoaksi perusteeksi pankin menettelylle jääneen sen, että hakijalla oli ranskalainen henkilökortti, joten pankki on ilman asianmukaista perustetta asettanut hakijan muita epäsuotuisampaan asemaan henkilöllisyyden osoittamisessa.
Pankin toimesta oli kutsuttu vartijat poistamaan hakija pankin tiloista, koska henkilökunta oli kokenut palvelutilanteen uhkaavaksi. Pankki ei ole esittänyt mitään yksilöityä hakijan käyttäytymiseen liittyvää seikkaa, josta olisi ollut pääteltävissä, että hän olisi käyttäytynyt uhkaavasti. Hakijalle oli syntynyt voimassaolevien viranomaisohjeiden ja lainsäädännön, tilinkäyttösopimuksen, pankin aiemman monivuotisen käytännön ja kuukautta aiemmin tapahtuneen pankin konttorissa asioinnin perusteella oikeutettu odotus siitä, että hänen ranskalainen henkilökorttinsa olisi hyväksytty pankissa henkilön tunnistamisasiakirjaksi.
Tapausseloste kokonaisuudessaan on julkaistu syrjintälautakunnan internet -sivuilla:
http://www.syrjintalautakunta.fi
Lisätietoja: Syrjintälautakunnan sihteeri
Juhani Kortteinen
p. 071 878 8680, sähköposti: [email protected]
SYRJINTÄLAUTAKUNTA
Valtioneuvoston nimittämä syrjintälautakunta on riippumaton yhdenvertaisuuslakiin perustuva etnistä syrjintää koskevia hakemuksia käsittelevä itsenäinen oikeusturvaelin. Sen päätöksistä voi hakea muutosta hallinto-oikeudelta.
Asian voi saattaa syrjintälautakunnan käsiteltäväksi se, johon syrjivä menettely kohdistuu, taikka vähemmistövaltuutettu. Lautakunnan tehtävänä on antaa oikeussuojaa niille, jotka ovat kokeneet tulleensa syrjityksi tai tulleensa syrjintään liittyvien kiellettyjen vastatoimien kohteeksi. Syrjintälautakunta soveltaa yhdenvertaisuuslakia kaikkiin luonnollisiin ja oikeushenkilöihin sekä yksityisessä että julkisessa toiminnassa. Yhdenvertaisuuslain soveltamisalaan kuuluvia julkisia yhteisöjä ovat mm. valtio, kunnat ja kuntayhtymät sekä evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta.
Työsuhteeseen, julkisoikeudelliseen palvelussuhteeseen, työhönottoperusteisiin, työoloihin, työehtoihin, henkilöstökoulutukseen tai uralla etenemiseen liittyvät kysymykset eivät kuulu syrjintälautakunnan toimivaltaan.
Syrjintälautakunta voi kieltää jatkamasta tai uusimasta etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää tai vastatoimia ja asettaa päätöksen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon ja tuomita sen maksettavaksi. Se voi myös vahvistaa osapuolten välisen sovinnon. Lautakunta voi antaa myös lausunnon yhdenvertaisuuslain soveltamisesta tuomioistuimen, vähemmistövaltuutetun tai muun viranomaisen taikka yhdistyksen pyynnöstä. Hakemuksen käsittely syrjintälautakunnassa on maksutonta, ja sen toimituskirjat ovat maksuttomia. Muista oikeudenkäyntikuluistaan asianosaiset vastaavat itse.
Lisätietoja syrjintälautakunnasta:
http://www.syrjintalautakunta.fi
Syrjintälautakunta
PL 26
00023 Valtioneuvosto
Syrjintälautakunnan sähköposti:[email protected]