Ulkomaalaislain uudistaminen käynnistyy esiselvityksellä

Sisäministeriö on asettanut hankkeen, jossa tehdään esiselvitys ulkomaalaislain muutostarpeista ja uudistuksen toteuttamistavasta.

Esiselvityksessä on tarkoitus arvioida ulkomaalaislain nykyisen sisällön ja rakenteen toimivuus ja tunnistaa keskeiset kehittämistarpeet, jotka johtuvat oikeuskäytännön ja toimintaympäristön muutoksesta. Toimintaympäristöön on vaikuttanut erityisesti teknologian kehitys, kuten digitaalisen asioinnin ja biometristen tunnisteiden käyttöönotto.

Esiselvityksen pohjalta hankkeessa laaditaan suunnitelma kokonaisuudistuksesta. Suunnitelmassa annetaan ehdotus ulkomaalaislain tulevasta rakenteesta ja uudistuksen toteuttamistavasta sekä arvioidaan työn henkilöstötarpeet ja aikataulu.

Varsinainen uudistustyö aloitettaisiin erillisessä hankkeessa seuraavalla hallituskaudella. Kokonaisuudistusta koskeva kirjaus on tarkoitus sisällyttää seuraavaan hallitusohjelmaan. 

Hankkeessa kootaan näkemyksiä ulkomaalaislain käytettävyydestä

Esiselvitys valmistellaan sisäministeriön maahanmuutto-osastolla. Pohjana hyödynnetään vertailevaa tutkimustietoa EU-maiden ulkomaalaislainsäädännön rakenteesta. Tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan työssä hyödynnetään myös ulkopuolisia selvityksiä sekä valtioneuvoston yhteistä selvitys- ja tutkimustoimintaa (VN TEAS). 

Esiselvityksessä kuullaan lakia soveltavia viranomaisia sekä muita asiantuntijoita ja sidosryhmiä erityisesti lain käytettävyydestä ja toimivuudesta. Samanaikaisesti ministeriössä on vireillä hanke, jonka tehtävänä on määritellä pitkän aikavälin tavoitteet Suomen kokonaisvaltaiselle maahanmuuttopolitiikalle. 

Esiselvityshankkeelle asetetaan poikkihallinnollinen seurantaryhmä. Siihen kutsutaan jäsenet ulkoministeriöstä, oikeusministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, Maahanmuuttovirastosta, tuomioistuinlaitoksesta, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta sekä tutkijayhteisöstä. Hankkeen toimikausi päättyy 31.3.2023.

Muutokset ovat tehneet laista vaikeasti hahmotettavan

Ulkomaalaislaissa säädetään muun muassa maahantulon ja maassa oleskelun edellytyksistä, matkustusasiakirjoista, kansainvälisestä suojelusta ja oikeusturvasta. Joistakin lupatyypeistä on nykyisin omat lakinsa, mutta ulkomaalaislaissa määritellään myös näiden lupien yleiset edellytykset.

Nykyinen ulkomaalaislaki tuli voimaan vuonna 2004. Laajassa laissa on noin 300 pykälää, joissa on yli 1 000 säännöstä. Voimaantulonsa jälkeen lakia on muutettu kaikkiaan noin 90 kertaa. Ulkomaalaislain säännöksillä on myös saatettu voimaan yli 20 EU-direktiiviä. 

Lukuisten muutosten johdosta lain rakenne on kärsinyt, ja laista on tullut vaikeasti hahmotettava. Ulkomaalaislaki on maahanmuuttopolitiikan väline, jonka avulla voidaan tukea kokonaisvaltaisen, johdonmukaisen ja selkeän maahanmuuttopolitiikan tavoitteita. Hallitus päätti toukokuun 2021 kehysriihessä, että ulkomaalaislain kokonaisuudistuksesta valmistellaan esiselvitys. 

Lisätietoja:

osastopäällikkö Minna Hulkkonen, p. 0295 488 600, [email protected]  
lainsäädäntöneuvos Jutta Gras, p. 0295 488 650, [email protected]