Tutkimus osoittaa, että pelastustoimen palveluja pidetään tärkeinä

Suomalaiset arvostavat oman asuinkuntansa pelastusjärjestelmää, joka on varautunut suojelemaan kansalaisia erilaisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Melkein kaikkien mielestä palokunnan toiminta on tehokasta ja nopeata sekä ammattitaitoista ja luotettavaa. Useampi kuin yhdeksän suomalaista kymmenestä tunnustaa niiden suorituskyvyn.

Valtaosa ei mielellään karsisi mitään kunnallisia palveluita. Sairaankuljetukseen ja palokuntaan kohdistuvia vähennyksiä ei hyväksyisi käytännössä kukaan. Vain marginaalinen joukko (3 %) nipistäisi resursseja poliisilta tai lääkäripalveluista, kuusi prosenttia koulutoimesta.

Kaksi viidestä (42 %) on sitä mieltä, että puolustusvoimille myönnetyissä resursseissa voisi olla karsimisen varaa. 26 prosenttia ajattelee samaa liikuntapalveluista, käytännössä yhtä moni (25 %) kirjastoista. Ympäristönsuojeluun sijoitettavia resursseja voisi vähentää 23 prosentin mielestä.

Heti lamavuosien jälkeen kansalaisten karsimisinnokkuus väheni selvästi. Nyt - kuluneen kolmen vuoden aikana - tilanne on osin kääntynyt. Useampi kuin 2008 sallisi nyt puolustusvoimiin, kirjastoihin, ympäristön- ja väestön suojeluunsekä sosiaalitoimeen kohdistuvia karsimisia.

Kotia ja liikennettä pidetään vaarallisimpina ympäristöinä

Liikenneonnettomuus ja tapaturma kotona ovat kansalaisten mielestä todennäköisimmät onnettomuudet, joihin he itse joutuvat osallisiksi. 61 prosenttia pitää todennäköisenä tai jossain määrin todennäköisenä, että joutuu jonkinlaiseen liikenneonnettomuuteen. 56 prosenttia ennakoi kohtaavansa kotonaan jonkinlaisen tapaturman. Suuren ympäristöonnettomuuden mahdollisuuteen uskoo 29 prosenttia ja suureen luonnononnettomuuden kuten tulvan tai myrskyn mahdollisuuteen 25 prosenttia.

Yhä useampi pitää koti- ja työtapaturmia todennäköisimpinä. Yksittäisten tutkimuskierrosten välinen muutos on ollut vähäinen, mutta koko tutkimusajanjakson aikana kummankin todennäköisyys on kasvanut noin 10 prosenttiyksiköllä. Suurten luonnononnettomuuksin sattumiseen uskovien osuus on myös ollut enemmän kasvussa kuin vähenemässä. Sodanuhka on koko ajan koettu erittäin vähäiseksi.

Huoli ydinvoimalaonnettomuudesta vähentynyt edelleen

Joka kolmas (33 %) pitää todennäköisenä, että Suomen lähialueilla tapahtuisi ydinvoimalaonnettomuus. Ydinvoimalaonnettomuus Suomessa tai maatamme kohtaavat sodat, tavanomainen tai ydinsota, ovat harvemman kuin joka kymmenennen pelkoja. Suomen lähialueilla tapahtuva ydinvoimalaonnettomuus pelottaa nyt selvästi harvempaa. 1992 peräti 70 prosenttia piti sellaista vähintään jossain määrin todennäköisenä, nyt siis 33 prosenttia.

Varautumisen tarpeellisuus tunnustetaan

Suomalaiset kokevat turvallisuuden kannalta tärkeäksi pelastustoimen varautumisjärjestelmät. 66 prosenttia toteaa väestön varoitusjärjestelmän olevan erittäin tärkeä asia. Väestönsuoja on sitä 50:lle ja erilaiset evakuointisuunnitelmat 59 prosentille. 60 prosenttia pitää säteilynvalvontaa erittäin tärkeänä, 56 prosenttia ajattelee samoin automaattisesta sammutusjärjestelmästä eli sprinklereistä.

Kansalaisten onnettomuustilanteisiin varautuminen on yleistynyt

Palovaroitin on tänä päivänä erittäin yleinen, 95 prosentilla kotitalouksista on palovaroitin. Laitteen yleistyminen on ollut voimakasta. Esimerkiksi vuonna 1992 sellainen löytyi vain 42 prosentissa talouksista.

Hälyttävä tieto on kuitenkin se, että palovaroittimen toimintakunto tarkistetaan aikaisempaa harvemmin. 12 prosenttia tarkistaa palovaroittimensa toimintakunnon vähintään kerran kuukaudessa. Vuonna 2000 jopa 22 prosenttia kertoi tehneensä niin vähintään kerran kuukaudessa.

Tutkimuksessa kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa pelastussuunnitelman tuntemisesta. Taloyhtiön ja työpaikan pelastussuunnitelmissa annetaan asukkaille ja työntekijöille ohjeita onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Enemmistö vähintään 30 henkilön työpaikalla työskentelevistä on saanut tietoa työpaikan pelastussuunnitelmasta. Kaikkiaan 71 prosenttia kyseiseen ryhmään kuuluvista kertoi tulleensa informoiduksi. Asuinrakennuksissa tieto ei ole kulkenut yhtä hyvin. Vain joka kolmas (35 %) sellainen vastaaja, joka asuu vähintään viisi asuinhuoneistoa sisältävässä rakennuksessa, oli tietoinen oman talonsa pelastussuunnitelmasta.

Hätätilanteiden toimintamallit ovat melko hyvin hallinnassa

Suomalaiset tuntevat erittäin hyvin hätänumeron. 96 prosenttia osasi vastata kysyttäessä spontaanisti oikein eli 112.

Yleisen vaaramerkin tunteminen (nouseva ja laskeva yhtäjaksoinen ääni, kesto noin 1 min.) on vähentynyt vuoden 1992 prosentista 61 vuoden 2011 hälyttävään prosenttilukuun 39.

63 % on suunnitellut poistumisen asunnostaan hätätilanteessa. Osallistumista poistumisharjoitukseen kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa. 54 % on osallistunut poistumisharjoitukseen työ- tai opiskelupaikallaan. Tulipalon sattuessa 89 % sanoi soittavansa hätänumeroon 112. Vastaajista 71 prosenttia yrittäisi sammuttaa palon, mikäli vain pystyy. 43 % yrittäisi pelastaa vaarassa olevat ja varoittaisi muita.

Pelastustoimen tietoa saadaan useista lähteistä

Televisio ja erilaiset kurssit ovat kaksi tärkeintä pelastusalaa koskevan tiedon lähdettä. 37 prosenttia kertoi saaneensa informaatiota televisiosta, 30 prosenttia kursseilta. Myös työpaikat (34 %) sekä sanomalehdet (32 %) ovat keskeisessä asemassa. Koulut ovat antaneet tietoa 26:lle, palo- ja pelastusviranomaiset 17 prosentille.

Pelastusasioita koskevaa tietoutta saadaan useammista lähteistä ja tasaisemmin kuin monissa muista aiheista. Työpaikkojen merkitys on tiedonlähteistä tavanomaista selvästi suurempi.

Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin myös Internetin roolia tiedonhankinnassa. Pelastusasioissa sen merkitys ei ainakaan vielä nouse kovin korkeaksi. Kaikkiaan 12 prosenttia kertoi saaneensa sieltä asiaa koskevaa tietoutta.

Lisätietoja: pelastusylijohtaja Pentti Partanen, 07187 88400, valmiusjohtaja Janne Koivukoski, 07187 88420, ylitarkastaja Maija Peltokangas, 07187 88433

Tutkimustulokset ja graafiset esitykset tutkimustuloksista löytyvät pelastustoimen verkkosivuilta osoitteesta: http://www.pelastustoimi.fi/turvatietoa/gallup-2011