Uskonnollisten yhteisöjen edustajat allekirjoittivat julkilausuman yhteiskuntarauhan puolesta

Sisäministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tiedottavat

Kristittyjen, juutalaisten ja shiia- sekä sunnimuslimien edustajat allekirjoittivat tänään yhteisen julkilausuman yhteiskuntarauhan puolesta. Allekirjoitusta edeltävän keskustelutilaisuuden avasi sisäministeri Paula Risikko.

- Suomi on edelleen rauhallinen ja turvallinen maa. Yhteiskunnallinen vastakkainasettelu ja jännitteet, vihapuhe ja viharikokset ovat kuitenkin lisääntyneet. On suuri vaara, että totumme vihapuheeseen ja siitä tulee "normaalia", sanoo Risikko.

Julkilausumalla uskontokunnat haluavat osoittaa, että erilaiset uskonnolliset yhteisöt voivat elää sovinnossa rinnakkain. Allekirjoittajat haluavat toimia omissa yhteisöissään väkivaltaa ja vihapuhetta vastaan yhteiskuntarauhan puolesta.

Rauhanomainen ja rakentava uskontojen, kulttuurien ja eri väestöryhmien kohtaaminen on yksi aikamme peruskysymyksiä. Kulttuurien moninaistuminen rikastuttaa ja haastaa uudella tavalla suomalaista yhteiskuntaa. Suomen paikka idän ja lännen välissä on meidän vahvuutemme.

Julkilausumassa todetaan, että epäluulojen poistamiseksi ei riitä se, että toista suvaitaan. Suomalaisen yhteiskunnan kannalta on keskeistä, että yksilöitä tai kokonaisia yhteisöjä ei jätetä yhteiskunnan ulkopuolelle eikä heidän myöskään anneta jäädä sen ulkopuolelle. Hyvinvoiva ja menestyvä Suomi tarvitsee kaikkien täällä asuvien panosta.

Uskonnot yhteiskunnan voimavara

Uskonnoilla on tärkeä tehtävä yhteenkuuluvuuden ylläpitämisessä ja edistämisessä. Lähes satavuotias suomalainen uskonnonvapaus korostaa yhdenvertaisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja yhteistyötä. Se on hyvä lähtökohta uskontojen ja katsomusten väliselle vuoropuhelulle ja takaa kaikille uskontorauhan.

Uskonnon opetuksen ja uskontojen lukutaidon merkitys korostuu entisestään. Tiedon puute voi johtaa uskontojen väärinkäyttöön niiden sisällä ja ulkopuolella. Parhaimmillaan oman uskonnon opetus ennaltaehkäisee ääriajattelua, vahvistaa tervettä identiteettiä ja lisää toisten uskontojen ymmärtämistä. Terve uskonnollinen identiteetti ei edistä radikalisoitumista vaan toimii sen esteenä. Uskonnot eivät ole uhka vaan yhteiskunnan voimavara.

Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa syksyllä valtionavustuksia uskontojen välisen vuoropuhelun edistämiseen. Uskontojen vuoropuhelun edistäminen on osa ministeriön Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelmaa vihapuheen ja rasismin estämiseksi ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi.

Lisätietoja:

kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, sisäministeriö, 0295 488 370,
[email protected]
puheenjohtaja Atik Ali, Uskontojen yhteistyö Suomessa - USKOT-foorumi, 0400 680 264 [email protected]
vanhempi hallitussihteeri Joni Hiitola, opetus- ja kulttuuriministeriö, 0295 330 108, [email protected]