Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Uusi maahanmuuttohallinnon henkilötietolaki selkeyttää sääntelyä ja tukee oikeusturvaa

Sisäministeriö 20.8.2020 13.42
Tiedote 95/2020

Maahanmuuttohallinnon henkilötietojen käsittelyä koskeva sääntely kootaan uuteen lakiin. Hallitus esitti lain vahvistamista torstaina 20.8. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki perjantaina. Laki tulee voimaan 1.9.

Maahanmuuttohallinnon henkilötietolaki korvaa yli 20 vuotta vanhan ulkomaalaisrekisterilain ja täydentää EU:n tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia ja rikosasioiden tietosuojalakia sekä tiedonhallintalakia. Lisäksi lakiin kootaan henkilötietojen käsittelyä koskeva sääntely maahanmuuton hallinnonalan muista laeista. Näin henkilötietojen käsittelyä koskeva sääntely selkeytyy sekä lainsoveltajan että rekisteröidyn oikeuksien turvaamisen näkökulmasta.

Uudistuksen tavoitteena on ollut varmistaa, että perustuslain mukainen vaatimus säätää henkilötietojen suojasta lailla täyttyy asianmukaisesti maahanmuuttohallinnossa. Vuonna 1998 säädetty ulkomaalaisrekisterilaki ei nykyisellään vastaa esimerkiksi digitalisaation vaatimuksiin. Monimutkainen kokonaisuus on saatu ratkaistua tavalla, joka huomioi perustuslakivaliokunnan kannat, EU:n tietosuojalainsäädännön vaatimukset sekä maahanmuuttohallinnon toimintaympäristön.

Maahanmuuttohallinnossa toimii useita viranomaisia. Maahanmuuttohallinnon henkilötietolaki koskee henkilötietojen käsittelyä esimerkiksi Maahanmuuttoviraston, vastaanottokeskusten ja säilöönottoyksiköiden sekä poliisin, suojelupoliisin, Rajavartiolaitoksen, Tullin, ulkoasiainhallinnon, TE-toimistojen ja ELY-keskusten toiminnassa. Nämä viranomaiset toimivat tiedoista vastaavina rekisterinpitäjinä.

Automaattiseen päätöksentekoon tarvitaan yleislainsäädäntöä

Eduskuntakäsittelyssä lakiehdotuksesta poistettiin automaattisia yksittäispäätöksiä koskeva ehdotus. Myös sisäministeriö katsoi, ettei automaattisesta menettelystä lopulta ollut edellytyksiä säätää tässä yhteydessä. 

Ehdotuksen tavoitteena oli kohdentaa Maahanmuuttoviraston rajalliset resurssit niin, että yksinkertaisemmat asiat olisi voitu ratkaista mahdollisimman tehokkaasti. Kokonaisuuteen liittyy kuitenkin vaikeita oikeudellisia kysymyksiä, jotka on perusteltua ratkaista yleislainsäädännön kautta. Oikeusministeriö on käynnistänyt yleislainsäädännön valmistelun.

Salassapitosääntely kootaan julkisuuslakiin

Jatkossa maahanmuuttohallinnon salassapidosta säädetään vain julkisuuslaissa. Tähän asti salassapitosääntelyä on sisältynyt myös ulkomaalaisrekisterilakiin, joka nyt kumotaan maahanmuuttohallinnon henkilötietolailla. 

Jatkossa asiakirjan julkisuudesta mahdollisesti aiheutuva haitta tai vahinko ei enää ole peruste asiakirjan salassapidolle. Salassapidon edellytyksenä on voimassa olevaa julkisuuslakia vastaavasti asianosaisen tai hänen läheisensä turvallisuuden vaarantuminen. Maahanmuuttohallinnossa sovelletaan jatkossakin myös muita julkisuuslain salassapitoperusteita. Esimerkiksi henkilön terveystiedot ovat aina salassa pidettäviä.

Kun uudistusta valmisteltiin, tavoitteena oli säilyttää maahanmuuttohallinnon salassapitosääntely mahdollisimman pitkälle entisenlaisena. Perustuslakivaliokunta kuitenkin totesi, ettei entisen laajuinen salassapito sovi yhteen julkisuusperiaatteen kanssa, sillä asiakirjoihin kytkeytyy julkisuusperiaatteen näkökulmasta perusteltuja tiedonsaantitarpeita. Ne liittyvät muun muassa julkisen keskustelun ja mielipiteenvaihdon edellytyksiin, hyvän hallinnon ja oikeusturvan toteutumisen arviointiin sekä julkisten varojen käytön valvontaan. 

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Tuuli Tuunanen, p. 0295 488 658, [email protected]