Valtiosihteeri Antti Pelttari Kriisinhallintakeskuksen juhlassa

Siviilikriisinhallintaa sen nykymuodoissaan on toteutettu nyt 10 vuotta. YK perusti tuolloin Kosovoon ensimmäisen selkeän siviili-mission Kosovon väliaikaista hallintoa varten. Samalla EU:n puitteissa havahduttiin siihen, ettei EU:lla ollut käytettävissään vastaavanlaisia keinoja, vaikkakin kohdealue sijaitsi keskellä Eurooppaa. Kukapa tuolloin olisi osannut ennakoida, että 10 vuoden kuluttua lähes 60 suomalaista asiantuntijaa palvelee Kosovossa siviilikriisinhallintatehtävissä täältä Kuopiosta käsin lähetettynä.

Selkeä tosiasia on, että tarve siviilikriisinhallinnalle kasvaa. EU:ssa siviilikriisin-hallinnan merkitys korostuu, siviilikriisinhallintaoperaatiot ovat osoittautuneet tehokkaiksi ja joustaviksi käytännön keinoiksi vahvistaa EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa - sekä vaikuttaa oikeasti toiminta-alueen poliisin ja oikeuslaitoksen ongelmiin. Haastavat ja monimuotoiset toimintaympäristöt vaativat kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja toimintakykyä. Tästä esimerkkinä on Afganistan, missä siviilikriisinhallintatoimintojen laajentamiselle on tarpeita, pelkkä sotilaallinen läsnäolo ei luo riittäviä valmiuksia valtioiden omalle kehittämistyölle ja tulevaisuuden rakentamiselle. Siviilikriisinhallinnan kansallisen strategian työnimenä olikin jossain vaiheessa "Siviilikriisinhallinnalle ei ole vaihtoehtoa" - tämä slogan kuvaa hyvin nykyisiä tarpeita.

Suomi on ollut ja on aktiivinen siviilikriisinhallinnan kehittämisessä ja on monessa asiassa edelläkävijänä myös EU:n piirissä. Siviilikriisinhallintaa ja valtion henkilöstön osallistumista siihen koskeva laki tuli voimaan 2005, Kriisinhallintakeskus aloitti toimintansa virallisesti 2007 ja valtioneuvosto hyväksyi siviilikriisinhallinnan kansallisen strategian vuonna 2008.

Valtioneuvoston hyväksymä kansallinen strategia, joka valmisteltiin johtamassani työryhmässä, on ensimmäinen siviilikriisinhallintaa koskeva valtioneuvostotason poliittinen linjaus Suomessa. Samalla se on edelleenkin ainoa kansallinen strategia EU:n jäsenmaiden keskuudessa.

Strategian tavoitteena oli nostaa Suomen osallistumistaso siviilikriisinhallinta-tehtävissä 150 asiantuntijaan. Viime keväänä valtioneuvoston antama turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko edellytti, että osallistumistasoa nostetaan huomattavasti tästäkin strategian tavoitteesta. Tämä on haaste nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, ja Kriisinhallintakeskus on se, joka joutuu kohtaamaan osallistumistason nostamisesta syntyviin paineisiin.

Kansallisen strategian mukaisesti Kriisinhallintakeskuksesta tehdään kansainvälisen tason osaamiskeskus. Kriisinhallintakeskus on nopeaa vauhtia vakiinnuttamassa paikkaansa osaamiskeskuksena ja luomassa hyvää yhteistyötä kotimaisten toimijoiden kuten SM:n alan ammattikorkeakoulujen ja -oppilaitosten (Poliisiammattikorkeakoulu, Raja- ja Merikoulu) sekä sotilaallisesta kriisinhallintakoulutuksesta vastaavan Puolustusvoimien Kansainvälisen keskuksen kanssa.

Kriisinhallintakeskuksen tehtäväkenttä on laajentunut huomattavasti näiden kolmen vuoden aikana. Operatiivisten tehtävien siirtyessä ministeriöstä keskukselle, myös kansainväliset pelastuspalvelutehtävät siirtyivät Kriisinhallintakeskukselle. Haitin katastrofin - ja sitä ennen jo Albanian tilanteen - myötä olemme voineet nähdä, että Kriisinhallintakeskuksen valmiudet myös tällä alueella ovat toimivat.

Kehitysyhteistyön ja siviilikriisinhallinnantoimintamuodot ovat hyvin samankaltaisia. Tälläkin alueella Kriisinhallintakeskus on ollut edelläkävijä; Kriisinhallintakeskus toteuttaa kehitysyhteistyövaroin Afganistanin poliisi-syyttäjä -yhteistoimintakoulutusta. Ensimmäisen koulutusosion keskus toteutti Kabulissa joulukuussa, ja viikon kuluttua tänne Kuopioon saapuu Afganistanista poliiseja ja syyttäjiä toiselle koulutusmoduulille.

Siviilikriisinhallinnan kansallisen strategian visio on todellakin toteutumassa. On ollut äärettömän hienoa lukea European Council on Foreign Relationsin raporttia siviilikriisinhallinnan tilanteessa EU:n jäsenvaltioissa. Raportissa EU:n jäsenvaltioista arvioidaan Suomi ykkössijalle kansallisten siviilikriisinhallinnan kansallisissa valmiuksissa, niin suunnittelussa, koulutuksen järjestämisessä kuin asiantuntijoiden rekrytoinneissa. Tämä osoittaa sen, että olemme toteuttaneet siviilikriisinhallinnan kansallisen strategiaa onnistuneesti. Ja suurkiitos tästä kuuluu Kriisinhallinta-keskukselle.

Kaikkia strategian tavoitteita emme ole vielä toteuttaneet; kesken juhlankin on hyvä muistaa, että paljon on vielä tekemättä ja uusia haasteita edessä. Mutta yhdessä ja yhteistyöllä eri sidosryhmien kanssa tavoitteet voidaan saavuttaa. Minulla on ilo tuoda sisäasiainministeri Anne Holmlundin terveiset tähän vuosijuhlaan ja toivottaa Kriisinhallintakeskukselle työntäyteistä vuotta ja menestystä myös jatkossa.