Vastaanottolain muutos selkeyttäisi vastuita laajamittaiseen maahantuloon varautumisessa

Vastaanottolakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että Maahanmuuttovirastolle keskitettäisiin vastuu valmiussuunnittelusta, joka koskee vastaanottopalveluiden järjestämistä laajamittaisen maahantulon tilanteessa. Muutos parantaisi varautumista suuriin maahantulijamääriin ja selkeyttäisi viranomaisten työnjakoa. Hallitus antoi asiaa koskevan esityksen eduskunnalle 7.10.

Nykyisin Maahanmuuttovirasto vastaa turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmästä sekä yleisestä vastaanottoon liittyvästä valmiussuunnittelusta. ELY-keskukset vastaavat alueidensa valmiussuunnitelmista ja ylläpitävät alueillaan yhteistyöryhmiä, joiden tarkoituksena on koordinoida laajamittaiseen maahantuloon liittyvää valmiussuunnittelua. Alueellisissa yhteistyöryhmissä on jäseninä viranomaisten lisäksi kuntia, järjestöjä ja seurakuntia.

Vastaanoton valmiussuunnittelun jakautuminen usealle toimijalle on koettu hankalaksi. Koska Maahanmuuttovirastolla on laajamittaisen maahantulon tilanteessa operatiivinen johtovastuu, viraston koordinoivasta roolista ja tehtävistä olisi tarpeellista säätää myös laissa. 

Ehdotetun lakimuutoksen myötä kokonaisvastuu valmiussuunnittelusta ja varautumistoimista siirtyisi Maahanmuuttovirastolle, jolla on vahvin osaaminen vastaanottopalveluiden järjestämisestä. Alueellisten yhteistyöryhmien vetovastuu siirtyisi ELY-keskuksilta Maahanmuuttovirastolle. Lisäksi nykyisessä laissa oleva kirjaus kuntien velvollisuudesta perustaa järjestely- ja vastaanottokeskuksia poistettaisiin, koska kunnilla on perustuslain mukaan laaja itsehallinto.

Muutoksen myötä Maahanmuuttoviraston tehtävät lisääntyisivät, ja se tarvitsisi kolmen henkilötyövuoden verran uutta henkilöresurssia. Tästä syystä eduskunta käsittelee lakiesitystä valtion vuoden 2022 täydentävän talousarvioesityksen yhteydessä. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.

Valmisteilla myös muita varautumista tukevia lakimuutoksia

Sisäministeriön vuonna 2020 käynnistyneessä hankkeessa valmistellaan myös muita lakimuutoksia, jotka tukisivat varautumista laajamittaiseen maahantuloon. Niitä koskevat esitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle myöhemmin.

Lakia säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä muutettaisiin niin, että laajamittaisen maahantulon tilanteessa säilöönottoyksiköissä voitaisiin käyttää ohjaus- ja valvontatehtäviin tilapäisesti myös muuta kuin virkasuhteista henkilöstöä.

Ulkomaalaislakiin lisättäisiin säännökset Euroopan unionin turvapaikkaviraston (EUAA) tukeen turvautumisesta. Uusi turvapaikkavirasto korvaa nykyisen Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO), ja sitä koskeva EU-asetus tulee voimaan arviolta alkuvuonna 2022. Virastoa voitaisiin tarvittaessa pyytää lähettämään Suomeen tukiryhmiä, jotka koostuisivat muiden EU-maiden virkamiehistä sekä EUAA:n henkilöstöstä. 

Maahanmuuttohallinnon henkilötietolakia muutettaisiin niin, että Maahanmuuttovirasto saisi luovuttaa tukiryhmän jäsenelle välttämättömät tiedot.

Uusia turvapaikkahakemuksia jätetään nyt ennätyksellisen vähän

Laajamittaisessa maahantulossa on kyse tilanteesta, jossa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset lisämajoituspaikkoineen ovat täyttymässä, maahantulijoita saapuu jatkuvasti ja maahantulijoiden määrä on suurempi kuin maasta poistuvien. Tilanne voi syntyä vaiheittain tai hyvin nopeasti esimerkiksi toisesta valtiosta Suomeen tapahtuvan joukkopaon vuoksi.

Tällä hetkellä näköpiirissä ei ole vuoden 2015 kaltaista tilannetta. Vuodesta 2018 alkaen Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on ollut pienempi kuin ennen vuotta 2015, ja tänä vuonna ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia on jätetty noin 900. Määrä on yhä ennätyksellisen pieni.

On arvioitu, että esimerkiksi Afganistanin tilanne vaikuttaa jollakin aikavälillä myös Eurooppaan kohdistuvaan muuttoliikkeeseen. Muuttoliikkeen määrien vaihtelua eri reiteillä seurataan tarkasti. Suomi ylläpitää ajantasaista tilannekuvaa sekä kansallisesti että osana EU:ta.

Lisätietoja:

lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola, p. 0295 488 215, [email protected] (lainsäädännön kehittäminen laajamittaiseen maahantuloon varautumiseksi)
erityisasiantuntija Mari Helenius, p. 0295 488 214, [email protected] (vastaanottolain muutos)