Pohjoismaiden perheenyhdistämissäännöksissä pieniä eroja

Suomessa kansainvälistä suojelua myönnetään kolmessa eri kategoriassa: pakolaisasema, toissijainen suojelu ja humanitaarinen suojelu. Ulkomaalaislakiin vuona 2009 otetun säännöksen mukaan humanitaarista suojelua voidaan myöntää, jos henkilö ei voi palata kotimaahansa siellä tapahtuneen ympäristökatastrofin tai siellä vallitsevan huonon turvallisuustilanteen takia.

Selvityksessä todetaan, että humanitaarista suojelua saavien henkilöiden perheenjäseniltä voitaisiin edellyttää riittävää toimeentuloa, jotta he voivat saada oleskeluluvan perhesiteen perusteella. Humanitaarista suojelua saavien perheenjäseniltä vaaditaan toimeentuloa jo nyt, jos kyseessä on uuden perheen muodostaminen Suomeen tulon jälkeen. Selvityksessä esitetään, että ennen kuin asetetaan hanke lainmuutoksen tekemiseksi, lähetetään nyt valmistunut selvitys lausuntokierrokselle.

Suomessa ei tällä hetkellä edellytetä minkään ryhmän osalta, että Suomessa asuvalla perheenjäsenellä tulisi olla tietynlainen asunto ennen kuin muulle perheelle voidaan myöntää oleskelulupa. Selvityksessä esitetään, että ensi vuoden alussa asetettaisiin hanke pohtimaan asuntoedellytyksen käyttöönottoa. Asuntoedellytyksen pitäisi tällöin koskea kaikkia maahanmuuttajaryhmiä tilanteissa, joissa perhe halutaan Suomeen. Erikseen pitäisi määritellä, minkä ryhmän kohdalla tehdään poikkeus. Selvityksen mukaan asuntoedellytyksen käyttöönotto edellyttää laajaa poikkihallinnollista pohdintaa.

Suomen ja Ruotsin päälinjaukset yhteneväisiä

Selvityksen mukaan selkeää pohjoismaista linjaa perheenyhdistämissäännöksissä ei ole. Suomen ja Ruotsin päälinjaukset ovat lähellä toisiaan. Norja ja Tanska eivät sovella EU:n maahanmuuttopolitiikan linjauksia ja ovat keskenään lähellä toisiaan. Ruotsissa toimeentuloa edellytetään Suomen humanitaarista suojelua vastaavalta ryhmältä perheenyhdistämisissä.

Viimeisimpien lainmuutosten vaikutuksia vielä vaikea arvioida

Perhesideoleskelulupia koskevia ulkomaalaislain säännöksiä on viimeksi muutettu syksyllä 2010. Tällöin ulkomaalaislakiin lisättiin säännökset muun muassa iän määrittämisestä, toimeentuloedellytyksestä perheen muodostamisessa ja kasvattilapsista. Lainmuutosten vaikutuksia on vielä vaikea arvioida, sillä hakemusten käsittelyajat ovat pitkiä eikä uusien säännösten perusteella ole vielä tehty paljon päätöksiä.

Tämän vuoden alusta otettiin käyttöön biometriset oleskelulupakortit. Sen myötä hakemuksen voi jättää vain se perheenjäsen, joka pyrkii Suomeen, koska häneltä otetaan hakemuksen jättövaiheessa sormenjäljet. Käytännössä tämä tarkoittaa useissa tapauksissa hakemuksen jättämistä toisessa maassa kuin missä hakija asuu. Tämän muutoksen vaikutuksia on vielä vaikea arvioida, mutta alkuvuonna Maahanmuuttovirastoon on tullut aiempaa vähemmän hakemuksia perhesiteen perusteella.

Eri Pohjoismaiden linjaukset

Suomi: Kansainvälistä suojelua myönnetään kolmessa eri kategoriassa: pakolaisasema, toissijainen suojelu ja humanitaarinen suojelu. Toimeentuloedellytys on voimassa pakolaisilla, toissijaista suojelua saavilla ja humanitaarista suojelua saavilla perheen muodostamisessa (perhe perustetaan Suomeen tulon jälkeen). Perheenyhdistämisessä toimeentuloedellytystä ei vaadita (perhe on ollut olemassa ennen Suomeen tuloa). Asuntoedellytys ei ole käytössä. Suomi noudattaa lainsäädännössään EU:n linjauksia.

Ruotsi: Ruotsissa on käytössä Suomea vastaavat kansainvälisen suojelun kategoriat. Toimeentuloedellytys ei ole käytössä pakolaisten eikä toissijaista suojelua saavien perheenjäsenillä. Humanitaarista suojelua saavien perheenjäseniltä toimeentuloa edellytetään perheenyhdistämisissä ja perheen muodostamisessa. Lisäksi edellytetään asuntoa (tietyin poikkeuksin). Ruotsi noudattaa lainsäädännössään EU:n linjauksia.

Norja: Kansainvälistä suojelua myönnetään kahdessa kategoriassa: pakolaisasema ja norjalainen, toissijaista suojelua vastaava kategoria. Toimeentuloa edellytetään molemmissa ryhmissä perheenmuodostamisessa (muutamin poikkeuksin). Asuntoedellytys on voimassa vain ydinperheen ulkopuolisille hakijoille erityistilanteissa. Norja ei ole sidottu EU:n linjauksiin.

Tanska: Kansainvälistä suojelua myönnetään kahdessa kategoriassa: pakolaisasema ja tanskalainen, toissijaista suojelua vastaava kategoria. Toimeentuloa ja asuntoa edellytetään lain mukaan sekä perheen yhdistämisessä että perheen muodostamisessa. Käytännössä edellytyksistä poiketaan kansainvälistä suojelua saavien kohdalla. Tanska ei ole sidottu EU:n linjauksiin.

Suomessa myönnettiin vuonna 2011 turvapaikka 169 henkilölle, toissijaista suojelua 714 henkilölle ja humanitaarista suojelua 143 henkilölle. Vuonna 2010 vastaavat luvut olivat: turvapaikka 181 henkilölle, toissijaista suojelua 644 ja humanitaarista suojelua 654 henkilölle.

Koko selvitys on saatavilla sisäministeriön verkkosivuilta: www.intermin.fi/julkaisu/172012

Lisätietoja: hallitusneuvos Annikki Vanamo-Alho, 071 878 8678