Maahanmuuton tilannekatsaus:
Maahanmuutto kannattelee Suomen väestönkasvua – työperusteisten oleskelulupahakemusten määrä kasvussa

Sisäministeriö 7.11.2019 9.41
Tiedote 92/2019
Ihmiset työskentelevät tietokoneilla

Maahanmuutto kannattelee Suomen väestönkasvua, sillä syntyvyys Suomessa on ennätysalhaalla, todetaan sisäministeriön OECD:lle toimittamassa raportissa. Tietyt alat kärsivät työvoimapulasta, ja väestön ikääntyminen voi pahentaa tilannetta tulevaisuudessa. Tilannetta voidaan helpottaa työvoiman maahanmuutolla.

Vuodesta 2017 lähtien yhä useampi henkilö on hakenut Suomesta oleskelulupaa työn perusteella. Vuonna 2018 ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin 10 805 kappaletta, joka on reilut 2 000 hakemusta enemmän kuin vuonna 2017.

Suurin osa työntekijän oleskelulupaa hakevista haki lupaa suorittavan työn perusteella (53 % hakijoista). Toiseksi eniten haettiin oleskelulupaa erityisasiantuntijatyön perusteella (14 %). Erityisasiantuntijan oleskelulupaa hakevista suurin osa oli intialaisia (56 %).

Oleskelulupaprosessin on oltava mahdollisimman sujuva, jotta se ei olisi esteenä osaajien Suomeen saamiseksi. Hallituksen tavoitteena on kehittää työperusteisten oleskelulupien käsittelyä niin, että keskimääräinen käsittelyaika olisi noin kuukauden. Kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä halutaan helpottaa pidentämällä valmistumisen jälkeistä oleskeluluvan voimassaoloaikaa kahteen vuoteen.

Keväällä 2018 erityisasiantuntijoiden oleskelulupaprosessia sujuvoitettiin siten, että ensimmäinen oleskelulupa voidaan nyt myöntää kerralla kahdeksi vuodeksi yhden sijaan. Samaan aikaan haettavaksi tuli kasvuyrittäjille suunnattu startup-oleskelulupa, jonka tavoitteena on helpottaa kansainvälisten osaajien maahanmuuttoa ja yrittäjyyttä. Se on kiinnostanut erityisesti teknologia-alan osaajia.

Kaikkien maahanmuuttajaryhmien työllistymiseen kiinnitetään huomiota

Perhe oli vuonna 2018 yleisin syy muuttaa Suomeen, ja oleskelulupa perhesiteen perusteella myönnettiin yhteensä 9 009 hakijalle. Luku on samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2017. Perinteisesti eniten oleskelulupia perhesiteen perusteella on myönnetty Venäjän kansalaisille.

Suomessa panostetaan siihen, että työelämään pääsisivät entistä nopeammin myös ne maahanmuuttajat, joille oleskelulupa on myönnetty esimerkiksi perhesiteen tai kansainvälisen suojelun perusteella. Tavoitetta tuetaan esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön SIB-työllistämishankkeella ja maahanmuuttajien osaamiskeskustoiminnan kehittämisellä. Nopea työllistyminen auttaa tulijoita kiinnittymään suomalaiseen yhteiskuntaan ja helpottaa työvoimapulaa.

Uusia turvapaikanhakijoita tulee Suomeen vain vähän

Vastaanottokeskuksissa on edelleen runsaasti turvapaikanhakijoita vuoden 2015 poikkeuksellisen suuren hakijamäärän jäljiltä. Vuosina 2018–2019 Suomeen on kuitenkin tullut vähemmän turvapaikanhakijoita kuin koskaan aikaisemmin 2010-luvulla. Vuonna 2018 Suomessa jätettiin 4 548 turvapaikkahakemusta. Näistä lähes puolet (2 139) oli vastaanottojärjestelmässä jo olevien turvapaikanhakijoiden jättämiä uusintahakemuksia.

Globaaliin pakolais- ja turvapaikkatilanteeseen vastaamisessa Suomen hallitus korostaa yhteisten, oikeudenmukaista ja kestävää vastuunjakoa korostavien eurooppalaisten ratkaisujen sekä pohjoismaisen yhteistyön merkitystä.

Suomi edistää kiintiöpakolaisjärjestelmän laajempaa käyttöä, sillä kiintiöpakolaisten vastaanotto on tehokas ja vaikuttava tapa auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia. Vuonna 2020 Suomi vastaanottaa 850 kiintiöpakolaista.

Tilannekatsaus tarjoaa faktoja keskustelun tueksi

Nyt julkaistun tilannekatsauksen tarkastelujakso ulottui tammikuusta 2018 kesäkuun 2019 loppuun. Katsauksen tarkoitus on tarjota faktoja asialliseen maahanmuuttokeskusteluun sekä politiikan valmistelun tueksi. Se on samalla Suomen muuttoliikeraportti OECD:lle eli Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestölle. Raportti on laadittu englanniksi, ja sen aiheet perustuvat OECD:n ohjeistukseen.

Raportti on tehty yhteistyössä useiden ministeriöiden sekä Maahanmuuttoviraston, Tilastokeskuksen ja Poliisihallituksen kanssa.

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Anna Rundgren, p. 0295 488 324, [email protected]