Mitä tekemistä OECD:llä, Kansainvälisen yhteistyön ja kehityksen järjestöllä on maahanmuuton kanssa? Välillä törmään tämän kaltaisiin yllättyneisiin kysymyksiin. Nykyisin ihmettelyihin on kuitenkin yhä helpompi vastata. Maahanmuutto on keskeinen osa OECD-maiden työllisyyttä, työelämän kehittymistä ja sitä kautta taloutta. Varsinkin nopeasti ikääntyvät OECD-maat kilpailevat parhaista osaajista ja koulutetusta työvoimasta.

OECD julkaisi tänä vuonna jo 43. kerran julkaisunsa International Migration Outlook. Julkaisu kokoaa vuosittain yhteen OECD-maiden maahanmuuton viimeaikaisia trendejä erityisesti työvoiman, työmarkkinoiden ja talouden kontekstissa. Teoksen taustainformaation tuottaa jokaisen OECD-maan nimetty yhteyshenkilö tai kirjeenvaihtaja, niin kuin OECD meitä kutsuu.

Suomen kirjeenvaihtajana tehtävänäni on koota vuosittain Suomen maahanmuuton raportti OECD:n ohjeistusten mukaisesti. Nykyään Suomen maaraportti julkaistaan myös sisäministeriön julkaisusarjassa. Tarkoituksena on, että OECD:n lisäksi mahdollisimman moni muukin pääsee hyödyntämään koottua aineistoa. Tuorein, vuotta 2018 ja vuoden 2019 alkupuoliskoa koskeva raportti julkaistiin tänään.

OECD-raportin lisäksi sisäministeriön maahanmuutto-osasto julkaisee keväisin suomenkielisen maahanmuuton tilannekatsauksen. Näiden julkaisujen tarkoitus on ennen kaikkea tarjota faktoja asialliseen maahanmuuttokeskusteluun sekä politiikan valmistelun tueksi.

Työperäinen maahanmuutto on yleisesti kasvussa

Syksyisin, kun kansalliset raportit on palautettu, kirjeenvaihtajat kokoontuvat OECD:n tiloihin Pariisissa jakamaan tietoa ja keskustelemaan raporttien sisällöistä ja niissä esille nostetuista maahanmuuton trendeistä. Pohjoismaiden kirjeenvaihtajat ovat pääasiassa ministeriöistä, mutta monien muiden OECD-maiden yhteyshenkilöt ovat yliopistomaailmasta tai järjestöistä. Kokouksessa hyvin makrotasolla kulkeva keskustelu on avointa ja kiinnostavaa.

Tämän vuoden seminaarissa mielenkiintoista oli muun muassa tieto siitä, että lähes kaikissa OECD-maissa työvoiman maahanmuutto on viime vuosina ollut kasvussa. Useat OECD-maat ovatkin muokanneet maahantulosäännöksiä kannustaakseen osaavaa työvoimaa hakeutumaan maahan.

Suomen lisäksi 17 muuta OECD-maata on luonut tai ainakin pilotoinut erityistä startup-viisumia tai -oleskelulupaa. Kilpailu asiantuntijoista käy siis kuumana.

Tarvitaan monipuolista keskustelua

Joka vuosi raportoinnissa pyydetään kirjaamaan huomioita myös maahanmuuttoon liittyvästä julkisesta keskustelusta. Niinpä Suomen raportissa luodaan nytkin katsaus siihen, miten maahanmuutto on tarkastelujaksolla ollut esillä suomalaisessa mediassa.

Ulkopuolisen toimijan laatiman määrällisen analyysin tulokset ovat kiinnostavia. Vaikka Suomeen muutetaan yhä enemmän työn ja opintojen vuoksi, tarkastelujaksolla maahanmuutosta uutisoitiin silti eniten osana rikollisuutta.

Välillä kuulee väitettävän, että media vaikenisi maahanmuuton ongelmista. Analyysin perusteella tämä ei selvästikään pidä paikkaansa – pikemminkin julkiseen keskusteluun kaivattaisiin laajempaa näkökulmaa, joka huomioisi monipuolisesti maahanmuuton yhteiskunnallisen merkityksen. Kuten raportissa todetaan, tällä hetkellä Suomen väestönkasvu ja samalla yhteiskunnan huoltosuhde ovat pitkälti maahanmuuton varassa.

Anna Rundgren
erityisasiantuntija
@AnnaRundgren