Suomi panostaa työvoiman maahanmuuttoon

Suomi kehittää työvoiman maahanmuuttoa eri keinoin työvoiman kysyntään vastaamiseksi. Suomen väestö ikääntyy, eikä syntyvyys riitä ylläpitämään väestönkasvua. Tämä tarkoittaa, että työikäisen väestön määrä vähenee eikä työntekijöitä riitä kaikille aloille. Yksi ratkaisu työmarkkinoiden ongelmiin ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen on työvoiman maahanmuutto.

Kilpailu huippuosaajista on kovaa

Suomi, kuten muutkin maat, kilpailee ulkomaisista yrittäjistä ja huippuosaamisesta. Start-upien sekä pienten ja keskisuurten yritysten rekrytoinnit tapahtuvat vauhdilla, ja yhden osaajan panos voi olla merkittävä: yhden avainhenkilön puuttuminen voi vaarantaa yrityksen menestyksen ja muutkin työpaikat.

Sujuva oleskelulupajärjestelmä vaikuttaa osaltaan yritysten menestymismahdollisuuksiin. Hallituksen tavoitteena on kehittää työperusteisten oleskelulupien käsittelyä niin, että keskimääräinen käsittelyaika olisi noin kuukauden. Kun yritysten ja huippuosaajien on entistä helpompi tulla Suomeen, myös Suomen kilpailukyky paranee.

Keväällä 2018 erityisasiantuntijoiden oleskelulupaprosessia sujuvoitettiin niin, että ensimmäinen oleskelulupa voidaan myöntää kerralla kahdeksi vuodeksi yhden sijaan. Samaan aikaan haettavaksi tuli kasvuyrittäjille suunnattu startup-oleskelulupa. Se on kiinnostanut erityisesti teknologia-alan osaajia.

Maahanmuuttovirasto on viime vuosina myös voimakkaasti kehittänyt sähköistä asiointia ja hakemusten automaattista käsittelyä, mikä helpottaa ja nopeuttaa lupien hakemista ja käsittelyä.

Kausityöntekijät ovat tärkeitä maataloudelle ja matkailulle

Työvoiman maahanmuuton lähtökohtana on turvata työvoiman saanti myös silloin, kun työvoimaa ei kotimaasta eikä Euroopan sisämarkkinoilta löydy. Tällaista työvoimaa ovat esimerkiksi kausityöntekijät.

Kausityöntekijät ovat tärkeitä erityisesti maataloudelle ja matkailulle, joissa työvoiman tarve vaihtelee sesonkien mukaan. Kausityön kesto voi olla enimmillään 9 kuukautta.

Työntekijän lupamenettely jakautuu kolmelle hallinnonalalle

Työperäisen maahanmuuton hallinto siirtyi vuoden 2020 alussa sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön. Siirrosta sovittiin hallitusohjelmassa. Siirron tavoite on kytkeä työvoiman maahanmuutto vahvemmin osaksi työllisyys-, koulutus-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa.

Lupamenettelyn vastuut ja vaiheet eri hallinnonaloilla:

  1. ulkoministeriö: edustustoissa otetaan vastaan hakemukset ja henkilötiedot sekä haastatellaan hakijoita.
  2. työ- ja elinkeinoministeriö: TE-toimistot tekevät työntekijän oleskelulupaan sisältyvän osapäätöksen, joka sisältää työvoiman saatavuuden, työsuhteen ehtojen sekä työnantajan ja työntekijän edellytysten arvioinnin.
  3. sisäministeriö: Maahanmuuttovirasto tekee varsinaiset päätökset kaikissa lupa-asioissa.

Sisäministeriö ei käsittele työntekijöiden oleskelulupahakemuksia. Lisätietoa työntekijöiden oleskeluluvista ja niiden edellytyksistä löydät Maahanmuuttoviraston ja TE-palvelujen sivuilta.