Kestävä kehitys sisäasiainhallinnossa

Kestävä kehitys on jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Päätöksenteossa ihmisen hyvinvoinnin, talouden ja ympäristön välille pyritään löytämään tasapaino.

Sisäasiainhallinnossa kestävä kehitys kytkeytyy kysymykseen, miten tuotamme turvallisuutta tulevaisuudessakin taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla ja annamme oman panoksemme ilmastonmuutoksen torjumiseen sekä kestävämmän Suomen rakentamiseen?

Sisäministeriö antoi lokakuussa 2019 oman kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksensa, joka koostuu viidestä erillisestä sitoumuksesta:

• sisäministeriön hallinnonalan hiilijalanjäljen pienentäminen
• kestävän kehityksen painoarvon lisääminen hankinnoissa
• hälytyspalveluiden yhdenvertaisuuden edistäminen
• uusintarikollisuuden ja uudelleenuhriutumisen vähentäminen
• hallinnonalojen virastojen haastaminen tekemään omat toimenpidesitoumuksensa.

Miten tavoitteessa on edetty?

Sitoumuksen tavoitteena on saada kestävä kehitys vahvemmin hallinnonalan toimintaa ohjaavaksi periaatteeksi ja tässä on onnistuttu, sillä kestävä kehitys on huomioitu niin sisäisen turvallisuuden selonteossa kuin sisäasiainhallinnon konsernistrategiassa. Lisäksi hallinnonalan virastot ovat tehneet omia toimenpidesitoumuksiaan sekä vastuullisuussuunnitelmia.

Koronapandemia ja sen myötä etätöiden lisääntyminen sekä virkamatkojen ja erilaisten hankintojen vähentyminen ovat laskeneet sisäministeriön hallinnonalan hiilijalanjälkeä merkittävästi. Hallinnonalalla on pyritty vähentämään hiilijalanjälkeä myös aktiivisin toimenpitein kuten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisella ja autojen käyttövoiman vaihtamisella. 

Kestävän kehityksen periaatteet näkyvät ministeriön julkisten hankintojen kansallisen strategian toimintasuunnitelmassa. Ministeriön oma painopiste hankintojen vastuullisuuden osalta on taloudellinen vastuullisuus. Keskeisiä toimia ovat olleet tilaajien informointi ja koulutus.

Hallinnonalan kestävän kehityksen työstä raportoidaan vuosittain julkaistavissa vastuullisuusraporteissa. 

• Vuoden 2023 vastuullisuusraportit
• Vuoden 2022 vastuullisuusraportit
• Vuoden 2021 vastuullisuusraportit

Suomen kestävän kehityksen strategia ohjaa työtä

Suomen kestävän kehityksen strategia julkistettiin huhtikuussa 2022. Strategian tavoitteena on luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi. Strategian tarkoituksena on vahvistaa ylivaalikautista kestävän kehityksen työtä.

Strategia perustuu kuuteen muutosalueeseen, joissa järjestelmätason muutoksia tarvitaan:

• Hyvinvointia edistävä talous ja työ sekä kestävä kulutus
• Sivistys, osaaminen ja kestävät elämäntavat
• Hyvinvointi, terveys ja yhteiskunnallinen osallisuus
• Kestävä energiajärjestelmä
• Hyvinvointia edistävä ruokajärjestelmä
• Monimuotoisuutta ja hiilineutraaliutta vahvistava metsien, vesien ja maan käyttö

Muutosalueiden lisäksi strategia kokoaa yhteen toimia, joilla Suomi tukee kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista muualla maailmassa, ennen kaikkea kehittyvissä maissa.

Koordinaatioryhmä edistää toimeenpanoa

Sisäasiainhallinnossa toimii myös kestävän kehityksen koordinaatioryhmä, jonka tehtävä on edistää ja seurata kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen toimeenpanoa, edistää sisäasiainhallinnon henkilöstön kestävän kehityksen tietoisuutta ja osaamista sekä raportoida hallinnonalan kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta vuosittain.