Turvapaikanhakijoiden uusintahakemukset

Uusintahakemus on kansainvälistä suojelua koskeva hakemus, jonka turvapaikanhakija tekee saatuaan lainvoimaisen päätöksen Maahanmuuttovirastolta tai hallintotuomioistuimelta aikaisemmin tekemäänsä hakemukseen. Lainvoimaisella päätöksellä tarkoitetaan päätöstä, josta ei voi enää valittaa eli johon ei voi enää hakea muutosta.

Uusintahakemuksena voidaan pitää myös hakemusta, joka tehdään sen jälkeen, kun aiempi hakemus on jätetty tutkimatta tai hakija on peruuttanut hakemuksensa.

Syitä uusintahakemusten jättämiselle on erilaisia. Osassa uusintahakemuksista esitetään uusia varteenotettavia perusteita, jotka on tutkittava suojelun tarpeen arvioimiseksi. Osa hakijoista tekee uusintahakemuksen viivyttääkseen maastapoistamistaan. Uusintahakemus tehdään usein myös siitä syystä, että henkilön oma arvio hänen tilanteestaan tai turvallisuudestaan eroaa Maahanmuuttoviraston ja hallintotuomioistuinten arviosta.

Uusintahakemus tutkitaan aina alustavasti

Maahanmuuttovirasto tekee alustavan tutkinnan jokaisesta uusintahakemuksesta. Näin selvitetään, täyttääkö uusintahakemus tutkittavaksi ottamisen edellytykset.

Tutkittavaksi ottaminen edellyttää, että hakemus sisältää tai asiassa on ilmennyt uusia seikkoja tai perusteita, jotka lisäävät merkittävästi sen todennäköisyyttä, että hakijan tulisi saada kansainvälistä suojelua. Edellytyksiä tarkennettiin ulkomaalaislain muutoksella, joka tuli voimaan 1.6.2019.

Lisäksi edellytetään, että hakija ei hänestä itsestään riippumattomista syistä ole voinut esittää uusintahakemuksen perusteita aiemman hakemuksen yhteydessä. Hakijan kotivaltion tilanteessa on voinut tapahtua muutoksia tai hän on saattanut todistettavasti saada tiedon jostakin merkityksellisestä seikasta vasta sen jälkeen, kun aiempi päätös on tullut lainvoimaiseksi. Hakijalla voi myös olla esimerkiksi haavoittuvaan asemaan, häpeään tai pelkoon liittyviä perusteltuja syitä, joiden vuoksi hän esittää perusteet vasta uusintahakemuksen yhteydessä.

Maahanmuuttovirasto päättää, täyttääkö hakemus tutkittavaksi ottamisen edellytykset vai jätetäänkö hakemus tutkimatta. Jos hakemus otetaan tutkittavaksi, hakijalle pidetään myös uusi turvapaikkapuhuttelu.

Näin uusintahakemus vaikuttaa työnteko-oikeuteen

Turvapaikanhakija voi aloittaa työnteon Suomessa

  • kolmen kuukauden kuluttua turvapaikkahakemuksen jättämisestä, jos hänellä on voimassa oleva matkustusasiakirja
  • kuuden kuukauden kuluttua turvapaikkahakemuksen jättämisestä, jos matkustusasiakirjaa ei ole.

Uusintahakemuksia koskevat samat määräajat kuin ensimmäistä hakemusta. Jos turvapaikanhakija jättää uusintahakemuksen, hänen täytyy odottaa kolme tai kuusi kuukautta, kunnes hän saa jälleen työskennellä.

Viivytystarkoituksessa tehty uusintahakemus ei estä käännyttämistä

Ulkomaalaislain mukaan ensimmäinen uusintahakemus ei estä aiemman käännyttämispäätöksen täytäntöönpanoa, jos se ei täytä tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä ja on tehty vain palautuksen estämiseksi tai viivyttämiseksi. Käytännössä tällä tarkoitetaan tilanteita, joissa maastapoistamisen valmistelut on jo tehty ja uusi hakemus jätetään esimerkiksi vasta lentokentällä. Toinen uusintahakemus ei enää estä aiemman käännyttämispäätöksen täytäntöönpanoa, jos se ei täytä tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä.

Uusintahakemus on siis tehtävä heti, kun perusteet sille ovat olemassa.

Palautuskielto on aina huomioitava niin päätöksenteossa kuin maastapoistamisen täytäntöönpanovaiheessa myös uusintahakemusten kohdalla. Käännyttämispäätöksen täytäntöönpanoon ei ryhdytä, jos henkilö palauttamisen seurauksena voisi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi.