Haku

CER-laki

Lakihankkeen tavoitteena on parantaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ja kansallista turvallisuutta.

Lainsäädäntöhankkeella täytäntöönpannaan Euroopan unionissa käsittelyssä olevan kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviehdotus (CER, Critical Entities Resilience). Hanke parantaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ja vahvistaa kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokykyä.

12.5.2026 | Toimintaympäristön merkittävä muutos haastaa jatkuvasti turvallisuusviranomaisten osaamista. Teknologinen kehitys muokkaa yhteiskuntaa ja siihen kohdistuvia riskejä, mutta tarjoaa samalla uusia välineitä näiden torjuntaan. Ennakoinnilla pyritään tunnistamaan mahdollisia tulevaisuuksia sekä vaikuttamaan niihin. Se luo ymmärrystä muutoksesta: mihin kannattaa reagoida, mihin varautua ja mitä kohti pyrkiä.

8.5.2026 | Euroopassa vuosi 2025 oli maastopalojen ennätysvuosi. Yli miljoona hehtaaria maastoa paloi historiallisen runsaissa ja laajoissa paloissa. Ilmastonmuutoksen myötä tutkijat odottavat kuumien ja kuivien jaksojen yleistymistä ja pidentymissä ennätyksellisissä lämpötiloissa. 

Yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamista ja häiriönsietokyvyn parantamista koskeva laki, eli CER-laki, toimeenpannaan vaiheittain.

CER-direktiivi ja kansallinen laki Mikä on CER-direktiivi? Kansallisen lain vaatimukset Kansallinen ohjaus Viranomaisten roolit ja tehtävät Muusta lainsäädännöstä Lyhenteet, käsitteet ja määritelmät Mikä on CER-direktiivi? Euroopan Unionin CER-dir...

Hallitusohjelman uudistukset kansalliseen turvallisuuteen Hallitusohjelman tavoitteena on, että kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä vahvistetaan. Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi Venäjän aloitettua ...

Kansallinen turvallisuus Suomen kansallisesta turvallisuudesta vastaavat useat eri toimijat niin ministeriö- kuin virastotasolla. Kansallinen turvallisuus edellyttää jatkuvaa poikkihallinnollista yhteistyötä. Sisäministeriö osallistuu laajasti kan...

CER-laki

15.1.2026 | Valtioneuvosto hyväksyi 15. tammikuuta 2026 kriittistä infrastruktuuria ja kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskevan kansallisen riskiarvioinnin.

Riskienhallinta ja häiriönsietokyky Vaatimukset kriittiselle toimijalle Riskien arviointi ja uhkaskenaariot Suunnitelma häiriönsietokyvyn varmistamiseksi Jatkuvuudenhallinta Fyysisen infrastruktuurin suojaaminen Yhteyspisteen nimeäminen ja tiedott...

Toimintamallit ja käytännön ohjeet Muistilista kriittiselle toimijalle Riskienarviointiprosessi Esimerkki häiriönsietokyvyn varmistamiseksi tehtävän suunnitelman sisällysluettelosta Poikkeamailmoitusten esimerkkipohjat Kooste CER-lain mukaisen kri...

Kriittinen toimija CER-toimialat Kriteerit kriittiseksi toimijaksi määrittelyyn CER-toimialat CER-lakia sovelletaan yhdellätoista sektorilla: Energia: Energiajärjestelmät ovat keskeisiä yhteiskunnan toiminnan kannalta. Energian saatavuus vaikuttaa...

21.4.2026 | CER-direktiivi (CER – Critical Entities Resilience) määrittää EU-maille yhteiset varautumisen minimistandardit, mutta edistynyt häiriönsietokyky syntyy eri organisaatioiden omista toimista. Lue lisää pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan kolumnista.

Mitä on kansallinen turvallisuus? Kansallisessa turvallisuudessa on kyse koko suomalaisen yhteiskunnan yhteisestä turvallisuudesta ja Suomen suvereniteetista. Käsitteenä kansallinen turvallisuus on dynaaminen ja määrittyy sekä ajassa että suhteess...

Kansalliseen turvallisuuteen liittyviä lakeja ja asetuksia Siviilitiedustelutoimintaa koskevat keskeiset säädökset Poliisilaki, 5 a luku 872/2011 Laki tietoliikennetiedustelusta siviilitiedustelussa 582/2019 Valtioneuvoston asetus siviilitiedustel...

Siviilipuolen materiaaliapu Ukrainaan Euroopassa on käynnissä erittäin poikkeuksellinen avustusoperaatio. Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin (European Union Civil Protection Mechanism) kautta on lähetetty mittavat määrät apua Ukrainaan ja ...

Kriittisten toimijoiden määrittäminen perustuu CER-lakiin ja EU-komission antamiin tarkentaviin ohjeisiin.

26.4.2026 | Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala osallistui 26.4.2026 Tšernobylissä siellä 40 vuotta sitten tapahtuneen ydinvoimalaonnettomuuden muistotilaisuuksiin ja korkean tason kokoukseen, jossa pohdittiin voimalan ydinturvallisuuden parantamista. Aiemmin aamulla hän osallistui Kiovassa laajennetun G7-ryhmän kokoukseen, joka pohti Ukrainan tukemista tulevana talvena 2026/2027 Venäjän hyökkäysten kohdistuessa jatkuvasti myös energia- ja siviilikohteisiin.