Aaro Suonio, 25 vuotta työtehtävissä ulkomailla 

Olen Aaro Suonio, kriisinhallinnan ja rauhanvälityksen asiantuntija. Työskentelen parhaillaan Kriisinhallintakeskuksen eli CMC Finland:in johdon tukena hallintopäällikkönä. Ennen sitä työskentelin puoli vuotta sisäministeriön kansainvälisten asioiden yksikön siviilikriisinhallinnan vastuuvirkamiehenä. 

Viime vuonna palasin kotimaahan kolme ja puoli vuotta kestäneeltä rupeamalta Somaliasta, jossa toimin ensin puolitoista vuotta EUCAP-siviilikriisinhallintaoperaation strategisena neuvonantajana pohjoisessa Somaliassa Puntmaan (Puntland) osavaltiossa ja sen jälkeen kaksi vuotta Somalian pääkaupungissa MogadishussaEU-delegaation poliittisena neuvonantajana. 

Kaiken kaikkiaan olen viettänyt työurastani vuodesta 1990 alkaen yli 25 vuotta eri tehtävissä ulkomailla, mukaan lukien edellä mainittu Somalia sekä Libanon, Länsi-Balkan, Pohjois-Irlanti ja Georgia. Lisäksi olen antanut konsulttiapua Filippiinien Bangsamoron rauhanprosessiin ja ETA:n aseiden hävittämiskysymykseen Baskimaassa.

Pisin yksittäinen ulkomaan työrupeama, yli 13 vuotta, oli Pohjois-Irlannin rauhanprosessissa kansainvälisen aseidenluovutuskomission kabinettipäällikkönä ja tiedottajana. Tänä vuonna 25 vuotta täyttävän Belfastin rauhansopimuksen toimeenpanon osana saimme laajamittaisen aseiden hävityksen todennettua sekä Irlannin tasavaltalaisarmeijan (IRA) sekä unionia Yhdistyneen Kuningaskunnan kanssa kannattavien nk. lojalistien aseellisten pääjärjestöjen kanssa.

Työssä pärjäämistäni tukee brittiläisessä Cranfieldin yliopistossa suoritettu kansainvälisen turvallisuuden maisterintutkinto, jonka opintokokonaisuuteen kuului globaalien turvallisuusriskien ohella mm. konfliktien dynamiikkaa, kansainvälistä oikeutta ja konfliktien historiaa.

Mikä motivoi sinua lähtemään kansainvälisiin työtehtäviin? Kenelle kansainvälinen ura mielestäsi sopii?

Oman motivaationi lähde kansainvälisiin tehtäviin on ollut uteliaisuus, ns. suuren kuvan ymmärtäminen, kielitaidon ylläpito ja kehittäminen sekä halu edistää rauhaa ja kestävää kehitystä.

Kansainvälinen ura sopii mielestäni kenelle hyvänsä, jolla on hyvät ihmissuhdetaidot, työtä pelkäämätön ennakkoluuloton asenne, soveltuva koulutus ja hyvä kielitaito. Lisäksi painottaisin kykyä sovittaa henkilökohtainen elämäntilanneulkomailla työskentelyyn.

Mikä on ollut ulkomaan työtehtävissä parasta, entä mikä haasteellisinta? 

Työssä on parasta ollut erilaisten kulttuurien näkeminen ja kokeminen, ja tämän myötä oman ymmärryksen kehittyminen ja kasvu ihmisenä. Haasteellisinta on kenties, että kriisinhallinnassa joutuu konkreettisesti jatkuvasti olemaan tekemisissä ihmisen ”pimeän puolen” kanssa ja todistamaan vääryyksiä, jotka kumpuavat ahneudesta, oman edun tavoittelusta ja vallanhimosta.

Olen kuitenkin aina halunnut lähteä tehtäviin uudestaan, ja negatiivisten asioiden kokeminen on vain vahvistanut käsitystäni siitä, että pitää jaksaa pitää yllä visiota demokratiasta, ihmisoikeuksista, globaalista oikeudenmukaisuudesta, sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä, ja kaiken kaikkiaan pitää ”pienen ihmisen” puolta.

Mitä kansainvälisissä työtehtävissä toimiminen on opettanut sinulle? 

Työtehtävät ovat kehittäneet ihmissuhdetaitoja niin eri kulttuuri- ja työympäristöissä kuin elämässä yleensäkin. Uskon että töideni myötä olen oppinut kärsivällisemmäksi ja määrätietoisemmaksi ja jatkuvasti vahvistanut substanssiosaamistani kriisinhallinnan eri osa-alueilla. Kielitaito on luonnollisesti kansainvälisissä töissä kehittynyt jatkuvasti sekä kirjallisen että suullisen osaamisen osalta. 

Kaikki tämä edesauttaa periaatteessa yhtä lailla kotimaan töissä. Suomessa olisin kuitenkin toivonut vuosien saatossa voivani hyödyntää opittua enemmänkin – joskus on ulkomaan tehtävien välillä ollut vaikea löytää töitä ja työnantajaa, joka näkisi ulkomaan kokemuksen arvona ja vahvuutena. 

Sisäministeriössä kriisinhallinnan vastuuvirkamiehenä pitkä ulkomaankokemus ja monet EU-kurssit, joita olen käynyt, olivat kovastikin hyödyksi ja uskon että pystyin kontribuoimaan työhön huomattavasti enemmän kansainväliseen kokemukseeni pohjautuen. Nykyisessä tehtävässäni kriisinhallintakeskuksessa siviilikriisinhallinnan kokemus ja tuntemus on ainakin itselleni ollut mielestäni välttämätöntä.

Mitkä ovat mielestäsi suomalaisten vahvuudet kansainvälisissä työtehtävissä ja niihin hakeuduttaessa, entä heikkoudet?

Suomalaisten vahvuuksiin lukisin korkean koulutustason ja keskimäärin erittäin hyvän substanssiosaamisen, työmoraalin, sekä organisaatiokyvyn. Kommunikaatio- ja vuorovaikutustaidoissa on puolestaan usein kehittämisen varaa. Vaikka kuunteleminen on erittäin tärkeä taito, on hyvä osata ottaa myös tilansa ja puheenvuoronsa ja olla esillä enemmän kuin suomalaisille on usein luontaista. Turha vaatimattomuus ei kaunista.

Kansainvälisiin työtehtäviin lähtevälle vanha hyvä neuvo on, että kotimaassa on asioiden hyvä olla kunnossa lähtiessä ja perheelliselle lähtemisen pitää olla yhteinen päätös.

Kuinka helppoa sisäministeriöstä tai ministeriön hallinnonalalta on lähteä kansainvälisiin tehtäviin?

Tulen itse virkauran ulkopuolelta, mutta kokemukseni sisäministeriössä oli, että kansainvälisiin tehtäviin hakeutumisen mahdollisuutta pidettiin aktiivisesti yllä ministeriön kansainvälisten asioiden yksikön toimesta. Myös esimiehet kysyvät kehityskeskusteluissa kiinnostuksesta kansainvälisiin tehtäviin. 

Julkaistu 21.4.2023