EU:n sisäasiainneuvostossa esillä Schengen-aluen laajentamisen aikataulu ja oleskelulupa-asiat
EU:n sisäasiainministerit käsittelevät Portugalin puheenjohtajuuskauden ensimmäisessä kokouksessa mm. SIS II-tietojärjestelmän aikataulua, oleskelulupien yhtenäistämistä ja eteläisten merirajojen valvonnan tehostamista EU:n yhteisin toimin.
Sisäasioista vastaavien ministerien kokous pidetään Brysselissä 18. syyskuuta. Suomea kokouksessa edustavat sisäasiainministeri Anne Holmlund sekä maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors.
Sisäasiainministerit saavat katsauksen siitä, miten Schengen-alueen laajenemisen maa- ja merirajoilla ensi vuoden alusta mahdollistava SISone 4ALL -järjestelmän kehittäminen on edistynyt. SISone4ALL-hanke käynnistettiin Suomen puheenjohtajuuskaudella Portugalin aloitteesta. Lisäksi ministereitä informoidaan mahdollisista muista Schengen-alueen laajentamisen aikatauluun vaikuttavista asioista.
Ministerien on tarkoitus keskustella toimista, joilla EU:n eteläistä merirajan valvontaa vahvistettaisiin. Tarkoituksena on, että jäsenmaat ja EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontex tiivistäisivät jatkossa yhteistyötä maahanmuutosta vastaavien kansainvälisten järjestöjen, kuten UNHCR:n ja IOM:n kanssa. Lisäksi päätelmissä esitetään, että Frontexin ja jäsenmaiden yhteiset operaatiot olisivat jatkossa pitkäkestoisempia ja että niissä pyrittäisiin tiiviimpään yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa.
Neuvostossa käsitellään myös EU:n yhteisten kansallisten raja-asiaintuntijajoukkojen sekä EU:n ulkorajavalvontaan annettavan teknisen kaluston luetteloita. Euroopan rajaturvallisuusvirasto Frontex kokoaa listat siitä, mitä joukkoja ja kalustoa jäsenmaat antavat käytettäviksi yhteisiin operaatioihin. Listaukseen sisältyvät myös ns RABIT-joukot, jotka lähtevät tarvittaessa viiden päivän varoitusajalla tukemaan sellaista jäsenmaata, joka on joutunut ennalta arvaamattoman ja äkillisen laittoman maahantulon kohteeksi. Suomi on jo määrittänyt omat listansa.
Komissio esittelee ministerineuvostolle raporttinsa vastavuoroisen viisumivapauden toteutumisesta EU:n jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä. EU:n lähtökohtana on, että EU-maiden kansalaisilla olisi viisumivapaus niihin maihin, joiden kansalaisilta EU ei edellytä viisumia. Suomi on tukenut tavoitetta, että rakentavaa vuoropuhelua jatkettaisiin niiden maiden kanssa, joiden kohdalla vastavuoroinen viisumivapauden myöntäminen ei ole toteutunut.
Ministerit keskustelevat siitä, pitääkö kaikille oleskeluluvan hakijoille myöntää oma oleskelulupa. Virkamieskokouksessa syyskuun alussa nousi esille, että suurin osa EU-maista myöntää erillisen oleskeluluvan myös alaikäisillä hakijoilla. Tämän todettiin lisäävän turvallisuutta, sillä näin lasten salakuljetus ja ihmiskauppa vaikeutuvat. Suomessa erillinen oleskelulupa myönnetään kaikille hakijoille.
EU:ssa on määrä siirtyä erillisiin oleskelulupiin, joissa on myös hakijan biometriset tunnisteet. Oleskeluluvan on jatkossa oltava myös muodoltaan ja malliltaan samanlainen.
Lisätietoja: ylijohtaja Antti Pelttari, sisäasiainministeriö, (09) 160 42290, +358 50357 7194, erityisasiantuntija Hannele Taavila, +32477659 9910 (poliisiasiat), erityisasiantuntija Annikki Vanamo-Alho, +32 2 3878 420 (maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat), erityisasiantuntija Matti Sarasmaa, +32478887463 (rajaturvallisuus ja viisumiasiat), ylitarkastaja Tuomas Koljonen, (09) 160 42720 (maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat)