Ihmiskaupan uhrien asemaa parantavat lakimuutokset lausuntokierrokselle
Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen vastaanottolain muutoksista, joiden tarkoitus on heikentää ihmiskaupan uhrien auttamisen ja rikosprosessin välistä yhteyttä. Hallitusohjelman mukaisesti uhrien asemaa halutaan parantaa riippumatta siitä, eteneekö heitä koskeva ihmiskaupparikosprosessi.
Ehdotetut muutokset edistäisivät sekä uhrin asemaa että koko yhteiskunnan etua. Samalla ne selkeyttäisivät lainsäädäntöä.
Auttamisen ja rikosprosessin välisen yhteyden heikentäminen lisäisi ihmiskaupan ilmituloa ja uhrien ohjautumista avun piiriin. Tällä arvioidaan olevan vaikutusta etenkin sellaisten haavoittuvassa asemassa olevien uhrien kohdalla, jotka eivät tällä hetkellä uskalla hakea apua viranomaisilta. Muutos edistäisi osaltaan myös rikosvastuun toteutumista, sillä avun piiriin hakeutuneella on paremmat edellytykset tehdä kokemastaan hyväksikäytöstä rikosilmoitus.
Tällä hetkellä ihmiskaupan uhrin oikeus auttamisjärjestelmän kautta saatavan avun jatkumiseen on vastaanottolaissa pitkälti sidottu rikosprosessiin ja sen etenemiseen. Tästä syystä oikeus auttamistoimiin voi lakata esimerkiksi silloin, kun ihmiskaupparikoksesta ei saada riittävää näyttöä. On arvioitu, että rikosprosessikytköksen vuoksi kaikki apua tarvitsevat eivät välttämättä hakeudu auttamisjärjestelmään.
Lähtökohtana on uhrin yksilöllisen tilanteen arviointi
Esitysluonnoksessa ehdotetaan ihmiskaupan uhrin tunnistamista koskevan menettelyn yksinkertaistamista. Vastaanottolain mukaisella ihmiskaupan uhrin tunnistamisella tarkoitettaisiin yksinomaan uhrin ottamista ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään, jolla on uhrin oikeuksien toteutumisen kannalta keskeisin merkitys. Näin tunnistamista koskeva sääntely olisi selkeämpää ja tunnistamisen oikeusvaikutukset olisivat ennakoitavampia uhrien, viranomaisten ja uhreja avustavien tahojen näkökulmasta. Auttamisjärjestelmään ottamisen edellytyksiä ei muutettaisi.
Auttamisjärjestelmän kautta saatavan avun jatkuminen perustuisi ensisijaisesti uhrin yksilöllisen tilanteen arviointiin eikä rikosprosessissa tehtäviin ratkaisuihin. Uhrilla olisi siis oikeus saada apua rikosprosessin alkamisesta, jatkumisesta ja lopputuloksesta riippumatta. Hänen yksilöllisen tilanteensa arvioinnissa kiinnitettäisiin huomiota muun muassa siihen, tarvitseeko hän auttamisjärjestelmän kautta järjestettäviä tukitoimia, jotta hän voi toipua hyväksikäytöstä ja välttää uudelleen uhriksi joutumisen.
Auttamisjärjestelmän tärkeä rooli asiantuntijaviranomaisena kirjattaisiin lakiin
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tehtäväksi lisättäisiin kansallisena asiantuntijaviranomaisena toimiminen ihmiskauppailmiöön ja sen vastaiseen työhön liittyvissä asioissa. Auttamisjärjestelmä toimii Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteydessä, ja käytännön auttamistyön lisäksi se tekee jo nykyisellään merkittävää asiantuntijatyötä. Tehtävästä säätäminen mahdollistaisi toiminnan jatkokehittämisen.
Vastaanottolakiin tehtäisiin myös muita lain soveltamista ja auttamisjärjestelmän tarkoitusta selkiyttäviä muutoksia. Esimerkiksi vastaanottolain suhdetta sosiaali- ja terveydenhuollon yleislainsäädännön soveltamiseen selkiytettäisiin.
Hallituksen esitys annettaisiin syksyllä
Sisäministeriö on valmistellut lakimuutoksia tiiviissä yhteistyössä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän sekä muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Valmistelun kuluessa järjestettiin uhrien tunnistamista koskenut työpaja, johon osallistui sekä viranomaisia että järjestöjä. Valmistelua on tukenut myös sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2020 asettama poikkihallinnollinen työryhmä, jonka tehtävänä on valmistella ihmiskaupan uhrien auttamista koskevia lainsäädännön muutoksia.
Lausuntokierros päättyy 8.8. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2022.
Lisätietoja:
erityisasiantuntija Roope Jokinen, p. 0295 488 362, [email protected]
johtava asiantuntija Berit Kiuru, p. 0295 488 283, [email protected]