Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevat lait valtioneuvostossa
Hallitus päätti tänään 8. helmikuuta alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen esittelystä esittää, että tasavallan presidentti vahvistaisi lain kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä lain kuntajakolain muuttamisesta ja varainsiirtoverolain muuttamisesta. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 23.2.2007
Eduskunta edellyttää vastauksessaan hallitukselle, että hallitus antaa vuonna 2009 eduskunnalle selonteon kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutuksesta sekä kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain tavoitteiden toteutumisesta.
Kunta- ja palvelurakenteita vahvistetaan
Kunta- ja palvelurakenneuudistus toteutetaan vahvistamalla kuntarakennetta yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kuntajakolain säännökset kuntien yhdistämisen taloudellisesta tuesta muutetaan siten, että ne kannustavat asukasmäärältään nykyistä olennaisesti suurempiin monta kuntaa käsittäviin kuntaliitoksiin.
Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Toiminnan tuottavuutta parannetaan myös tehostamalla kuntien toimintaa palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä vahvistamalla pääkaupunkiseudun ja muiden yhdyskuntarakenteellisesti ongelmallisten kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä.
Lain mukaan kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin 20 000 asukasta. Kunnan tai yhteistoiminta-alueen, jolla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukainen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa, asukasmäärän on oltava vähintään noin 50000. Lisäksi jokaisen kunnan tulee kuulua kuntayhtymään, jonka tehtävänä on muun ohella kunnan osoittamassa laajuudessa vastata palveluista, joista säädetään erikoissairaanhoitolaissa ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa.
Pääkaupunkiseudun kuntien sekä maakuntakeskuskaupunkien ja niihin yhdyskuntarakenteellisesti kiinteästi kuuluvien laissa mainittujen kuntien tulee laatia suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan mainituilla seuduilla.
Menettely vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien tilanteen selvittämiseksi
Lakiin sisältyy säännös menettelystä, jolla pyritään turvaamaan erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien mahdollisuudet tarjota asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut. Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat määritellään asetuksella säädettävien kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavien tunnuslukujen perusteella. Asetus on tarkoitus antaa ensi viikolla.
Uudistus toteutetaan yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa
Lain mukaan uudistuksen valmistelu tulee toteuttaa yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Uudelleenjärjestelyt, jotka johtavat henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi.
Lait sisältävät myös säännökset henkilöstön palvelussuhdeturvasta uudistuksessa. Kuntajaon muutoksen sekä yhteistoiminta-alueen ja erikoissairaanhoidosta ja erityishuollosta vastaavan kuntayhtymän muodostamisen johdosta työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla paitsi, jos henkilö kieltäytyy vastaanottamastatyönantajan hänelle osoittamaa hänelle soveltuvaa uutta työtehtävää tai virkaa. Palvelussuhdeturva on voimassa viisi vuotta henkilöstön siirtymisestä uuden työnantajan palvelukseen ja koskee koko uudelleenjärjestelyn piirissä olevaa henkilöstöä.
Kuntajakolaki muuttuu
Myös kuntajakolaki muuttuu. Lain mukaan kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta.
Kuntajakolain säännökset kuntajaon muutosten yhteydessä myönnettävistä yhdistymisavustuksista muuttuvat kokonaan. Yhdistymisavustuksia myönnetään kuntaliitoksiin, jotka toteutetaan vuosien 2008 - 2013 alusta. Vuosien 2008 ja 2009 alusta toteutettavissa kuntaliitoksissa avustus maksetaan 1,8 -kertaisena ja vuosien 2010 ja 2011 alusta 1,4 -kertaisena vuosiin 2012 ja 2013 verrattuna. Vuoden 2013 jälkeen yhdistymisavustuksia ei myönnetä. Yhdistymisavustusten rakenne ja mitoitus määritellään siten, että avustukset kannustavat useita kuntia liittymään väestömäärältään merkittävästi nykyistä suuremmiksi kunniksi.
Kuntaliitoksessa mahdollisesti syntyvät valtionosuuksien menetykset kompensoidaan täysimääräisesti viideltä vuodelta kuntajaon muutoksen voimaantulosta.
Rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää ja tehtävien siirtoa koskevat linjaukset
Laki sisältää säännökset myös valtion kuntapolitiikan ja rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisen periaatteista, eräiden tehtävien siirtämisestä kunnilta valtiolle sekä tietojärjestelmien ja yhteispalvelun kehittämisestä.
Kunnille asetettavat aikataulut
Kunnan on tehtävä elokuun loppuun 2007 mennessä selvitys ja suunnitelma siitä, miten uudistus toteutetaan asianomaisen kunnan osalta. Pääkaupunkiseudun sekä laissa mainittujen kaupunkiseutujen tulee laatia maankäyttöä, asumista, liikennettä sekä palvelujen käyttöä koskevat suunnitelmansa elokuun loppuun 2007 mennessä. Asetuksella tullaan tarkemmin tarkentamaan selvityksien ja suunnitelmien antotapaa ja sisältöä. Asetus on tarkoitus antaa ensi viikolla.
Laki löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.intermin.fi/suomi/puitelaki.
Lisätietoja: valtiosihteeri Antti Mykkänen (09) 160 44510, 0400 570 087, kansliapäällikkö Ritva Viljanen (09) 160 42803, ylijohtaja Cay Sevón (09) 160 42831, hallitusneuvos Arto Sulonen (09) 160 42805, lainsäädäntöneuvos Auli Valli-Lintu (09) 160 44500, erityisavustaja Raimo Holster(09) 160 43511, 040823 9510