Ministeri Holmlund suomalaisen yhteiskunnan kriisivalmiusseminaarissa 26.9.2008 Lahdessa

Arvoisat kriisivalmiusseminaarin osanottajat

Haluan omasta puolestani toivottaa teidät, hyvä seminaariyleisö, tervetulleeksi Turvallisuus ja puolustusmessuille ja tähän tärkeään seminaariin, jossa käsitellään yhteiskunnan kriisivalmiuteen liittyviä kysymyksiä.

Seminaarin aihe on valitettavan ajankohtainen Kauhajoen traagisten tapahtumien vuoksi. Kauhajoella tapahtui hetkessä raakalaismainen verityö, minkä johdosta 11 henkilöä menetti henkensä. Syvä suru kohtasi odottamattomalla tavalla näiden henkilöiden omaisia ja läheisiä. Tähän suruun otamme osaa varmasti kaikki täälläkin läsnä olijat.

Kauhajokelaisten järkyttyneistä kommenteista voi havaita, että kukaan heistä ei olisi uskonut että omassa rauhallisessa ja turvallisessa, lähes kylämäisessä ympäristössä ja tutussa yhteisössä voi tapahtua jotain näin väkivaltaista, raakaa ja muista ihmisistä piittaamatonta. Haemme kaikki nyt vastausta siihen miksi tällaista voi tapahtua ja miksi joku päätyy toimimaan näin raa'alla tavalla?

Tämän päivän kriisien luonnetta kuvaa hyvin ennalta-arvaamattomuus. Se, että odottamaton voi tapahtua missä ja milloin tahansa. Toimintakyvyn ylläpitäminen ennalta arvaamattomassa ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä edellyttää entistä parempaa varautumista unohtamatta kuitenkaan panostusta ennalta ehkäisevään työhön.

Valtioneuvosto vahvisti tämän vuoden toukokuussa sisäisen turvallisuuden ohjelman, jossa on määritelty poikkihallinnollisesti sisäisen turvallisuuden keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjelma ulottuu vuoteen 2015. Hyvä sisäinen turvallisuus tarkoittaa turvallista yhteiskuntaa, jossa ihmiset voivat elää ilman rikoksista, häiriöstä tai onnettomuuksista johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta. Hyvä sisäinen turvallisuus edistää yhteiskunnan kriisivalmiutta. Se ennalta ehkäisee kriisien syntymistä. Sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen ja siihen liittyvä yhteistyö parantaa kykyä toimia kriisien sattuessa. Tämä on erityisen tärkeää paikallisella tasolla, jossa samat henkilöt ovat usein vastuussa niin toiminnasta normaaliaikana kuin mahdollisten kriisienkin tapahtuessa.

Syrjäytyminen on määritelty sisäisen turvallisuuden keskeiseksi uhkaksi. Syrjäytyminen on perinteisesti nähty seurauksena huono-osaisuudesta ja köyhyydestä. Ohjelmassa on kuitenkin nostettu esille myös toisenlainen syrjäytyminen, jossa syrjäytyminen on seurausta yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisestä. Tämä voi johtua esimerkiksi puutteellisesta koulutuksesta tai tietoyhteiskuntavalmiuksista, jotka ovat yhä tärkeämpiä monimutkaistuvassa yhteiskunnassa. Yhteiskunnan ulkopuolelle voidaan myös jättäytyä omasta halusta, sen vuoksi että yhteiskuntaa, sen sääntöjä ja arvoja ei koeta omiksi. Pahimmillaan tämä ulkopuolisuus voi johtaa ylimielisyyteen ja toisten ihmisten arvon riistämiseen. Vahvasti yksilöllisiä arvoja korosta yhteiskunta tukee osaltaan tätä kehitystä.

Olen syvästi huolissani Jokelan ja Kauhajoen tapahtumista sen vuoksi, että mielestäni niissä on vahvasti havaittavissa erittäin vaarallista ylimielisyyttä ja ihmisen elämän kunnioittamisen puutetta. Tämä ei ole sinällään uutta, joukossamme on kautta historian ollut myös niitä, jotka näkevät itsensä muiden ihmisten yläpuolella. Vaaralliseksi tämän ajattelun tekee se, että Intenetin aikakaudella näin ajattelevat ihmiset löytävät toisensa netissä. Yksittäisistä ihmisistä voi syntyä ryhmiä, jossa väkivaltaiset ja tuhoavat ajatukset ja toimintamallit saavat vahvistusta.

Sisäisen turvallisuuden ohjelman sisältää toimia, joiden toimeenpanon merkitystä Kauhajoen surulliset tapahtumat lisäävät. Varhaisen puuttumisen lisääminen, moniammatillisen yhteistyön kehittäminen ja erityisesti lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy on asetettu ohjelman tavoitteeksi. Yhteisöllisyyttä edistetään monella eri tavalla yhteistyössä järjestöjen kanssa. Viranomaisten osaamista ja kykyä tunnistaa väkivaltaan liittyviä asioita parannetaan. Väkivallan vähentäminen on asetettu paikallisen turvallisuussuunnittelun keskeiseksi sisällöksi. Erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa vähennetään. Tällä halutaan parantaa perheiden hyvinvointia ja lisätä lasten mahdollisuuksia kasvaa tasapainoiksi aikuisiksi.

Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on nostettu esille internetin käyttöön liittyvät riskit ja niiden torjunta. Internet on luonut uusia mahdollisuuksia tehdä rikoksia ja verkossa voidaan perinteisiä rikoksia tehdä uudella tavalla. Internet on avannut jokaisen kodin kaikelle sille, mitä maailmalla liikkuu. Vanhemmat eivät voi enää samalla tavalla kuin aiemmin seurata asioita, joita heidän lapsensa kohtaavat, sillä lapset voivat elää omaa elämäänsä aikuisille vieraassa virtuaalimaailmassa. Pelkään pahoin, että vain harva tässä salissa oleva voi sanoa olevansa täysin tietoinen siitä, mistä hänen lapsensa netissä keskustelee ja ketä hän netissä tapaa. Vanhempien kasvatustehtävä onkin entistä haasteellisempi. Lapsille ja nuorille virtuaalimaailma voi olla yhtä todellinen kuin reaalimaailma. Uppoutuminen virtuaalimaailmaa saattaa syrjäyttää nuorten todellisesta elämästä ja hän ryhtyy elämään omien sääntöjensä mukaan. Yhteiskunnalle ja yhteisöille tällaiset henkilöt voivat osoittautua hyvinkin vaarallisiksi, kuten olemme valitettavasta saaneet kokea.

Sisäisen turvallisuuden ohjelma sisältää useita toimenpiteitä, jotka edistävät vastuullista internetin käyttöä. Poliisi kehittää keskitetyn palvelujärjestelmän, joka kautta yksityiset ihmiset, yritykset ja yhteisöt voivat helposti ilmoittaa verkossa liikkuvasta epäilyttävästä materiaalista. Poliisin osaamista ja resursseja tietoverkkorikollisuuden torjunnassa vahvistetaan. Keskusrikospoliisi seuraa verkossa tapahtuvaa toimintaa tehostetusti tulevien viikkojen aikana.

Lisäksi tullaan sisäisen turvallisuuden ohjelamn puitteissa selvittämään, miten lainsäädännön ja oikeusjärjestelmän avulla voidaan puuttua tehokkaasti internetissä esiintyviin rasistisiin viesteihin. Nämä sisältävät usein yllytystä väkivaltaan ja edistävät väkivaltakulttuurin leviämistä myös laajemmin.

Olen myös päättänyt käynnistää toimia, joiden tarkoituksena on koota tietoa siitä, mihin suuntaan nuorten väkivaltakulttuuri on kehittymässä. Viimeisenä ja erittäin tärkeänä toimenpiteenä, jolla pyritään estämään Jokelan ja Kauhajoen kaltaisten kriisien uusiutuminen, on työn käynnistäminen aselain tiukentamiseksi. Tätä koskeva hallituksen esitys tullaan antamaan eduskunnalle kiireisenä ensi vuoden keväällä.

Hyvät kuulijat,

Yhteiskunnan kriisivalmiuden ylläpito on yhä tärkeämpi asia kansainvälisesti, kansallisesti ja paikallisesti. Syynä tähän ovat käynnissä olevat muutokset. Ilmastonmuutos on uhka, joka koskettaa koko ihmiskuntaa. Ilmastonmuutokseen varautuminen edellyttää kriisivalmiuden parantamista. Yhteiskunta on muuttunut yhä kansainvälisemmiksi, monimutkaisemmaksi ja myös haavoittuvammaksi. Ihmisten odotukset ovat muuttuneet. Ihmiset vaativat yhteiskunnalta nopeita toimia heitä koskettavissa kriisitilanteissa tapahtuipa kriisi paikallisesti, kansallisesti tai maan rajojen ulkopuolella. Tärkeää on myös parantaa yritysten valmiutta toimia kriiseissä ja edistää näin yhteiskunnan kriisivalmiutta laajasti sekä nopeaa toipumista mahdollisista kriiseistä.

Kriisit jaetaan usein kahteen ryhmään, ihmisen aiheuttamiin ja luonnon aiheuttamiin kriiseihin. Ihmisen aiheuttamia kriisejäpyritään ennalta estämään tehokkaasti. Luonnon aiheuttamiin kriiseihin varaudutaan. Tulvat, myrskyt ja muut sään ääri-ilmiöt ovat aina olleet ihmiskunnan riesana, ilmastonmuutoksen seurauksena niiden määrän ennustetaan lisääntyvän. On kuitenkin syytä muistaa, että luonnon aiheuttamien kriisien seuraukset ovat usein seurausta ihmisten tekemistä päätöksistä ja valinnoista. Luonnon aiheuttamien kriisien seurauksia voidaan merkittävästi vähentää ja jopa estää ottamalla turvallisuusseikat huomioon toiminnassa laajasti jo aikaisessa vaiheessa. Tulvat ja myrskyt vahingoittavat ihmisiä ja omaisuutta usein siksi, että niiden mahdollisuutta ei ole otettu riittävästi huomioon tai on vähätelty niiden todennäköisyyttä. Luonnononnettomuuksien seurauksien ennalta estäminen edellyttää entistä laajempaa kriisitietoisuutta koko yhteiskunnalta, niin eri viranomaisilta kuin myös yksittäisiltä ihmisiltä.

Hyvät kuulijat

Sisäisen turvallisuuden ohjelma valmisteltiin laajassa yhteistyössä viranomaisten, järjestöjen ja elinkeinoelämän kesken. Tämän ansiosta ohjelma sisältää laajasti sisäisen turvallisuuden kehittämisen kannalta keskeisiä alueita ottaen huomioon myös yritysten ja ihmisten tarpeet. Ohjelma sisältää yhteensä 74 toimenpidettä sisäisen turvallisuuden parantamiseksi. Parhaillaan on käynnissä ohjelman toimeenpanoa koskevan konkreettisen suunnitelman laadinta. Suunnitelma käsitellään syyskuun lopussa sisäisen turvallisuuden ministeriryhmässä, joka johtaa ohjelman toimeenpanoa. Ohjelma sisältää useita toimenpiteitä, jotka parantavat merkittävästi yhteiskunnan kykyä ennalta estää kriisejä ja toimintaa kriisien tapahtuessa.

Yksi sisäisen turvallisuuden ohjelmaan sisältyvistä toimenpiteistä on tilannekuvatoiminnan kehittäminen. Tilannekuvan merkitys on korostunut, sillä tiedonvälityksen nopeutuessa viranomaisilta vaaditaan yhä nopeampaa reagointia kriisi- ja häiriötilanteissa. Käytettävissä olevan tiedon määrä on kasvanut huimasti, ongelmana onkin miten koota ja suodattaa suuresta tietomäärästä olennaisin tietoesille. Myös tilannekuvan ylläpitäminen ja sen saaminen mobiilisti eri toimijoiden käyttöön ovat haasteita.

Yksi tilannekuvatoiminnalle asetettu tärkeä tavoite on parantaa elinkeinoelämän ja yritysten valmiuksia varautua häiriötilanteisiin ja lisätä niiden kriisivalmiutta. Tätä edistetään laatimalla kaksi kertaa vuodessa yritysten toiminnan jatkuvuutta uhkaavia vaikeita häiriö- ja onnettomuusuhkia arvioiva tilannekuva elinkeinoelämän ja yritysten käyttöön. Yritykset ovat laajasti havahtuneet siihen, että vaikeat häiriötilanteet tai onnettomuudet saattavat olla kohtalokkaita niiden liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta. On myös käynyt selväksi, että yksittäisten yritysten mahdollisuudet varautua näihin tilanteisiin ovat rajalliset ja siksi ne tarvitsevat yhteiskunnan tukea.

Yhdysvalloissa syyskuun yhdennentoistapäivän terroristi-iskut vuonna 2001 nostivat esille yritysten kriisinhallintavalmiuteen liittyvät kysymykset dramaattisella tavalla. Terroristi-iskujen kohteeksi ja niiden vaikutuspiiriin joutuneet yritykset olivat hyvin heikosti varautuneet tilanteeseen, jossa niiden tilat, tietopääoma ja henkilöstöresurssit joutuvat ennalta arvaamattoman massiivisen tuhon kohteeksi. Iskujen seurauksena yritysten kriisienhallintaan liittyvät asiat ovat saaneet aivan uutta merkitystä ja yritykset ovat monella tavalla kehittäneet riskienhallintaan liittyviä strategioitaan ja varautumistaan. Amerikkalainen yhteiskunta tukee yritysten varautumista, sillä World Trade Centerin kriisi osoitti miten tiiviissä yhteydessä yritysten kriisivalmius on laajemmin yhteiskunnan kriisivalmiuteen.

Suomessa tilanne on monin verroin parempi verrattuna moniin länsimaihin eikä Suomeen kohdistu vastaavia terrorismiin liittyviä uhkia. On kuitenkin monia muita uhkia liittyen esimerkiksi suuronnettomuuksiin, energian saantiin tai tietoverkkojen toimintaan. Näiden uhkien seuraukset toteutuessaan saattavat olla erittäin merkittäviä yksittäisille yrityksille. Yritysten onkin syytä varautua kriiseihin oman liiketoimintansa jatkuvuudenturvaamiseksi. Varautumisen kannalta kansainvälistyminen ja pitkä alihankintaketjut lisäävät haasteita. Suomalaiset yritykset toimivat kansainvälisesti ja myös alueilla, jossa sekä ihmisen että luonnon aiheuttamien kriisien riski on suurempi kuin Suomessa.

Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on vahvistettu linjaukset paikallisen turvallisuussuunnittelun edelleen kehittämiseksi. Paikallinen turvallisuussuunnittelu on yhteistyötä, jossa viranomaiset, järjestöt ja elinkeinoelämä yhdessä päättävät toimista rikosten, häiriöiden ja onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi ja niihin puuttumiseksi sekä turvallisuuden parantamiseksi. Paikallinen turvallisuussuunnittelu lisää ja ylläpitää valmiutta toimia kriisitilanteissa. Jokapäiväisessä turvallisuustyössä tulevat turvallisuusongelmat ja heikkoudet hyvin esille. Osa näistä on sellaisia, jotka ovat olennaisia myös kriisivalmiuden kannalta. Säännöllinen yhteistyö lisää valmiuksia kriisitilanteissa tarvittavaan yhteistyöhön. Yhteistyö toimii paremmin, kun keskeiset toimijat tuntevat toisensa. Tämä tuntemus ja luottamus syntyvät säännöllisessä ja päivittäisessä yhteistyössä. Paikallinen turvallisuusyhteistyö lisää eri toimijoiden valmiuksia tunnistaa hitaasti käynnistyviä kriisejä, joista esimerkkinä voidaan mainita Nokian vesikriisi.

Hyvät seminaarin osanottajat

Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan sisältyy tavoite, jonka mukaan turvallisuusseikat tulee ottaa huomioon nykyistä paremmin ja kattavammin rakennetun ympäristön suunnittelussa. Tämän tavoitteen saavuttaminen ennalta ehkäisee kriisejä, on taloudellisesti kannattavaa ja parantaa ihmisten ja yritysten turvallisuutta ja myös turvallisuuden tunnetta.

Käynnissä oleva ilmastonmuutos lisää tavoitteen merkitystä. Jo rakennusvaiheessa tulee ottaa nykyistä tarkemmin huomioon tulvien, myrskyjen ja muiden luonnonilmiöiden mahdolliset seuraukset.

Tämän vuosikymmenen aikana on tulvavahingoista aiheutunut yhteensä jo noin 25 miljoonana euron kustannukset. Vuonna 2004 tulvavahinkojen kustannukset olivat noin

kahdeksan miljoonaa euroa. Vuonna 2005 vahinkoja syntyi noin 17 miljoonaa euroa,

josta 12 miljoonaa euroa meriveden erittäin poikkeuksellisen nousun seurauksena. Tällöin merivesi oli Helsingissä poikkeuksellisen korkealla nousten runsaat 1,5 metriä normaalia ylemmäs. Tilanteen seurauksena ryhdyttiin aiempaa laajemmin pohtimaan rakentamista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia rakentamiselle ja asuinalueiden suunnittelulle tulevaisuudessa. Maankäyttöä ja rakentamista ohjaamalla kyetään parhaiten ennalta estämään uusien riskikohteiden syntyminen tulva-alueille.

Turvallisuusseikkojen huomioon ottaminen rakennetun ympäristön suunnittelussa on tärkeää myös suuronnettomuuksien ennalta ehkäisyn kannalta ja pelastustoimen varmistamiseksi suuronnettomuustilanteissa. Alueellinen pelastustoimi on tärkeä asiantuntija tällä alueella, ja jatkossa tulisikin nykyistä laajemmin hyödyntää pelastustoimen asiantuntemusta rakennetun ympäristön suunnittelussa.

Hyvät asiantuntijat

Suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen ehkäisy on yksi sisäisen turvallisuuden ohjelman keskeinen tavoite. Suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen torjuntaa koskevien esitysten valmistelussa arvioitiin kattavasti toimintaympäristön nykytilaa, tapahtuneita suuronnettomuuksia sekä suuronnettomuuksiin liittyviä uhkia ja riskejä. Keskeisiksi kehittämiskohteiksi määriteltiin monialaonnettomuuteen varautuminen merellä ja laajoihin myrskytuhoihin varautuminen maalla. Suuronnettomuuksiin ja ympäristötuhoihin varautuminen edellyttää nykyistä laajempaa viranomaisten välistä poikkihallinnollista yhteistyötä sekä laajempaa yhteistyötä järjestöjen kanssa.

Suuronnettomuuksiin varautumista tulee kehittää osana valtion kriisijohtamismallia. Johtamispaikkojen määrää tulee vähentää ja tietojen välittämistä eri viranomaisten välillä parantaa. Tärkeää on yhteisen tilannekuvan nopea ja mobiili saatavuus ja analysointi.

Tällä hetkellä riskianalyysityöskentely suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen osalta on pääsääntöisesti uhkatilanne-ja hallinnonalakohtaista. Kuitenkin poikkihallinnollinen voimavarojen mitoitus on mahdollista vain yhteisen riskianalyysiprosessin kautta. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on päätetty, että jatkossa laaditaan viranomaisten välinen suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen yhteinen riskianalyysi, jonka perusteella tarkistetaan kansalliset voimavarat ja tehdään tarvittavat esitykset voimavarojen kehittämiseksi. Myös järjestöjen asiantuntemusta hyödynnetään suuronnettomuusuhkien arvioinnissa aiempaa paremmin.

Uskon, että toteuttamalla sisäisen turvallisuuden ohjelmaan sisältyvät suuronnettomuuksiin ja ympäristötuhoihin varautumista ja niiden torjunnan tehostamista koskevat ehdotukset pystymme merkittävästi lisäämään toimintavalmiutta näissä tilanteissa. Laajalla yhteistyöllä varmistetaan yhteiskunnan resurssien ja olemassa olevan asiantuntemuksen tehokas käyttö.

Sisäisen turvallisuuden ohjelman sisältyvät myös toimet, joilla parannetaan suomalaisen yhteiskunnan varautumista terrorismiin. Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa, johon ei kohdistu suoranaista terrorismin uhkaa, tulee lähtökohtana olla terrorismiin johtavan kehityksen ennalta ehkäisy. Painopiste on tällöin muiden kuin turvallisuusviranomaisten toiminnassa ja keskeisiksi tehtäviksi nousevat syrjäytymisen ennalta ehkäisy ja maahanmuuttajien kotouttamisessa onnistuminen. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on lisäksi päätetty laatia kansallinen terrorismin torjunnan strategia, jossa määritellään eri viranomaisten vastuut ja rooli terrorismin torjunnassa.

Hyvät kuulijat

Suomen turvallisuuden ylläpitämisen ja parantamisen keskeiset linjaukset on päätetty tai tullaan päättämään turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa, sisäisen turvallisuuden ohjelmassa ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa. Näistä ensiksi mainittu on tärkein, sillä siinä luodaan perusta turvallisuuden kehittämiselle laajasti ottaen huomioon kansainvälinen kehitys. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on päätetty poikkihallinnollisestitavoitteista ja toimenpiteistä, jotka toteuttamalla Suomesta tehdään Euroopan turvallisin maa vuoteen 2015 mennessä. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia varmistaa yhteiskunnan toiminnan kriisitilanteissa ja luo perustan kriisijohtamiselle.

Jatkossa on tärkeää kehittää turvallisuutta edelleen laajasti ilman organisaatioiden tai hallinnon rakenteista johtuvia esteitä. Turvallisuuteen kohdistuu uhkia ja haasteita, joista emme selviä ilman hyvää yhteistyötä ja laajaa turvallisuusnäkemystä. Turvallisuus ei ole vain turvallisuuden tai riskienhallinnan asiantuntijoiden tehtävä vaan osa kaikkien organisaatioiden ja koko yhteiskunnan toimintaa. Turvallisuuden merkitys tulee kasvamaan, sillä turvallisuus on yhä tärkeämpi osa yhteiskuntien hyvinvointia ja kilpailukykyä. Turvallisuuden merkityksen huomaa silloin, kun sitä ei enää ole riittävästi.

Haluan lopuksi toivottaa teille kaikille mielenkiintoista seminaaria ja hyvää ja turvallista syksyä.