Ministeri Thors Pro Tukipisteen ihmiskauppaseminaarissa

Aluksi haluan kiittää järjestäjiä mahdollisuudesta avata tämä seminaari. Luulenpa, että kysymyksessä on tähän mennessä laajin maassamme järjestetty ihmiskaupan vastainen tilaisuus.

Erityisen mieluisaa on huomata, että mukana on myös osanottajia ja alustajia muualta Euroopasta. Haluankin lausua vielä erikseen kiitokset ulkomaisille asiantuntija-alustajille ja erityisedustaja Biaudet'lle osallistumisesta seminaariin.

Tack kära Eva för det lysande arbete du gör för att bekämpa människohandel. Det var med andakt vi lyssnade till ditt anförande i början av veckan under EU-ordförandeskapets konferens mot människohandel.

Hyvät kuulijat,

Me, jotka olemme kokoontuneet täällä tänään, olemme vakuuttuneita siitä, että ihmiskauppa on ilmiönä verrattavissa orjuuteen - tämän julmuuden ilmenemismuodot voivat olla jopa pahempia. Riippumatta ihmiskaupan laajuudesta esitetyistä arvioista tulee ottaa myös huomioon tämän ihmisoikeuksia halventavan rikoksen yleinen vaikutus ihmisoikeuksista ja vapaudesta vallitseviin käsityksiin.

Haasteena on myös toimia niin ettei ihmiskaupanvastainen toiminta anna oikeutusta heille, jotka esimerkiksi haluavat estää muiden ihmisoikeuksien, esim pakolaisten oikeuksien toteutumista.

Jyviä on erotettava akanoista, ja sen me teemme tarkastelemalla, miten eri tahot suhtautuvat uhrien auttamiseen. Jos tavoite on auttaa uhreja, silloin ollaan oikealla tiellä, muussa tapauksessa varaan itselleni oikeuden epäillä toimijoiden motiiveja.

Viimeisinä 10 vuotena olemme edenneet ihmiskaupan vastaisessa toiminnassa - ainakin paperilla. Sopimuksia ja toimintaohjelmia on saatu, mutta olemmeko panneet ne toimeen riittävän tehokkaasti.

On kuitenkin todettava, että ihmisoikeus- ja uhrilähtöisen toiminnan toteuttaminen käytännössä vaatii paljon enemmän kuin sopimusten kirjaimen toteuttamisen. Juuri näihin asioihin olemme täällä kahden päivän aikana syventymässä: kuinka voimme lainsäädännössämme ja toiminnassamme parhaiten ottaa huomioon uhrin oikeuksien toteutumisen.

Euroopan unionin tasolla ollaan parhaillaan valmistelemassa neuvoston puitepäätöstä ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta ja vuonna 2002 tehdyn puitepäätöksen kumoamisesta. Uuden puitepäätöksen on määrä sisältää tarkennettuja säännöksiä jäsenmaiden rikoslainsäädännön lähentämisestä sekä ihmiskaupan uhrien suojelusta ja tukemisesta. Ehdotus puitepäätökseksi perustuu paljolti Euroopan neuvoston yleissopimukseen, ja siinä on omaksuttu sama kokonaisvaltainen lähestymistapa ihmiskaupan ennaltaehkäisyyn, syytteeseenpanoon, uhrien suojeluun ja seurantaan.

Itse asiassa tämä yleissopimus antaa hyvät ja tehokkaat raamit ihmiskaupan kriminalisoinnille, toimijoiden väliselle yhteistyölle sekä uhrien suojelulle ja auttamiselle. Valitettavasti on kuitenkin todettava, että Suomi kuuluu vähemmistöön EU-maita jotka eivät ole ratifioineet yleissopimusta.

Haluaisin tässä nostaa kissan pöydälle: onko sittenkin niin, että lainsäädäntöpuitteiden luominen on liian hajanaista Suomessa. Ulkoministeriö on vastuussa Euroopan neuvoston sopimuksen ratifioinnista, oikeusministeriö EU-puitepäätöksen valmistelusta ja sisäministeriö itse kansallisesta toimintasuunnitelmasta.

Tässä vaiheessa en voi muuta sanoa kuin että on kaksi tietä; että ratifioimme nopeasti Euroopan neuvoston sopimuksen tai että sekä EUettä EN-säädökset pannaan samanaikaisesti täytäntöön. En voi muuta sanoa kuin että yhtälö on ratkaistava nopeasti.

Mielestäni Euroopan neuvoston sopimuksen kattava ratifiointi loisi hyvän pohjan ihmiskauppaa ja ihmiskaupan vastaista työtä koskevien käsitysten sekä toiminnan ja yhteistyön rakentumiselle koko Euroopassa.

Ja meidän on rohkeasti tutkittava, onko lainsäädännössämme sellaista, joka on vastoin Euroopan neuvoston sopimusta tai sellaisia säännöksiä, jotka estävät uhreja pääsemästä auttamisjärjestelmän piiriin. Tämäkin on valitettavasti mahdollista.

Meidän tulee Suomessakin jatkossa panostaa yhä enemmän uhrien tunnistamiseen, jotta heitä voidaan asianmukaisella tavalla auttaa.

Yhteistyö on yksi ihmiskaupan vastaisen työn keskeisistä haasteista. Lisäksi meidän tulee pystyä tunnistamaan ihmiskauppa paremmin myös turvapaikanhakijoiden yhteydessä koko Euroopan tasolla. Yksi vakava kysymys on myös se, että Euroopan unionin sisäinen ihmiskauppa on jäänyt hyvin vähäiselle huomiolle.

Ihmiskauppa saa yhä erilaisempia muotoja eikä ihmiskaupan uhrien tunnistaminen on helppoa. Kiitos Hollannin kansallisen raportoijan olemme mm. huomanneet, että jalkapalloon on liittynyt ihmiskaupan tapaisia piirteitä. Nuorille pojille ja heidän perheilleen uskotellaan, että loistava jalkapalloura huikeine palkkoineen orastaa Euroopassa. Ei ole poissuljettua, että tämä ihmiskaupan muoto olisi esiintynyt myös Suomessa. Olen kuitenkin tyytyväinen, että Suomen Palloliiton ja joidenkin afrikkalaisten vastaavien järjestöjen välille on luotu yhteyksiä, jotta voidaan tunnistaa jalkapalloon liittyvät ihmiskaupan muodot Suomessa.

Ruotsin EU- puheenjohtajakaudella parhaillaan valmisteltava tärkeä toiminta-asiakirja pyrkii vastaamaan erityisesti ihmiskaupan vastaiseen yhteistyöhön ja rajat ylittävään toimintaan kohdistuviin haasteisiin.

Itse toiminta-asiakirjassa tullaan painottamaan muun muassa ihmiskauppailmiön tarkempaa tutkimista, ihmiskaupan ennaltaehkäisyä ja kysynnän vähentämistä, myös rajat ylittävien tunnistamis- ja auttamisjärjestelmien luomista sekä turvallisen paluun ja uudelleenkotoutumisen mahdollisuuksia. Kysynnän vähentämisellä me tarkoitamme tällä hetkellä eri asioita Euroopan pohjoisissa maissa ja eteläisissä. Etelässä painotetaan vain laittoman työnteon estämistä, pohjoisessa ihmiskaupan ja prostituution ja seksiteollisuuden välistä yhteyttä.

Ihmiskauppaa tullaan painottamaan myös oikeus- ja sisäasioiden monivuotisessa Tukholman ohjelmassa.

Yksi Tukholman ohjelmaan sisällytettävistä ajatuksista tulee olemaan EU-tasoisen ihmiskauppakoordinaattorin asettaminen. Kannatan lämpimästi EU:n oman ihmiskauppakoordinaattorin asettamista vaikka esim. EU-komissio jostain syystä sitä vastustaa. Sinänsä tarpeellisen koordinoinnin ohella tarvitaan kuitenkin myös seurantaa: koordinaattorin lisäksi olisi asetettava riippumaton ihmiskaupparaportoija kaikkiin jäsenmaihin ja harkittava myös EU-tasoisen raportoijan asettamista.

EU-tason riippumaton ihmiskaupparaportoija voisi koota tietoja ja seurata unionin linjaamien toimenpiteiden edistymistä, jotta ihmiskaupan uhrit tunnistettaisiin ja heitä autettaisiin asianmukaisesti kaikissa tilanteissa. Jäsenmaiden kansallisten raportoijien välinen epävirallinen yhteistyöverkosto on toki jo aloittanut toimintansa, vaikka suurin osa siihen kuuluvista tahoista on ainakin toistaiseksi luettavissa ennemminkin koordinoiviksi elimiksi. Tämän verkoston toiminnan ohella EU-tason raportoija voisi havaintojensa pohjalta tehokkaammin antaa suosituksia unionin lainsäädännön ja ihmiskaupan vastaisten toimenpiteiden kehittämiseksi.

Suomi asetti vähemmistövaltuutetun riippumattomaksi ihmiskaupparaportoijaksi vuonna 2008. Valitettavasti asettaminen ei ole ylittänyt uutiskynnyksen - niin monen valistuneen kansalaisen suusta ole kuullut hämmästyneitä kommentteja siitä että meillä on todella riippumaton kansallinen raportoija.

Vähemmistövaltuutetun on määrä antaa ensimmäinen ihmiskauppaa koskeva raporttinsa vuoden 2010 alkupuolella. Odotan mielenkiinnolla sitä.

Keväällä 2010 Espanjan puheenjohtajakaudella Euroopan unionin piirissä on tarkoitus laatia uusi ihmiskaupan vastainen toimintasuunnitelma. Suuri osa edellisen toimintasuunnitelman toimeenpanosta tapahtui Suomen puheenjohtajakaudella vuonna 2006, minkä vuoksi odotamme erityisellä mielenkiinnolla uuden toimintasuunnitelman laatimista ja sen toimeenpanoon osallistumista.

Hyvät kuulijat,

Suomella on ollut oma ihmiskaupan vastainen toimintasuunnitelma vuodesta 2005 alkaen. Vuoden 2008 kesäkuussa valtioneuvosto SM:n esittelystä hyväksyi periaatepäätöksellään tämän ensimmäisen toimintasuunnitelman pohjalta tarkennetun ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman.

Ensimmäisen toimintasuunnitelman toteutumista seuranneen ohjausryhmän arviointi osoitti ihmiskaupan vastaisten toimien Suomessa pääosin vakiintuneen jo toiminnan käynnistämisvaiheen aikana. Myös moniammatillinen yhteistyö eri hallinnonalojen, kansalais- ja työmarkkinajärjestöjen sekä kuntien ja muiden toimijoiden välillä oli alkanut toimia useimmissa yhteyksissä. Uhrien tunnistaminen ja avun piiriin saaminen sekä kauttakulkutapauksissa että maan sisällä sen sijaan osoittautui ja on edelleen osoittautunut ihmiskaupan vastaisen toiminnan suurimmaksi haasteeksi.

Ohjausryhmän arvioinnin pohjalta laadittu tarkennettu toimintasuunnitelma rakentuu edeltäjänsä tavoin ihmisoikeusperustaiselle ja uhrikeskeiselle lähestymistavalle. Uhrin asema ja uhrin ihmisoikeuksien suojeleminen on pyritty pitämään keskeisimpänä toimenpiteiden toteutusta ohjaavana tekijänä. Tätä on täydennetty pyrkimyksellä tarkastella toimenpiteiden toteutusta ja niiden seurauksia lapsi- ja sukupuolinäkökulmasta aina kun tähän on tarvetta.

Yhtenä johtavana ajatuksena tarkennetussa toimintasuunnitelmassa on myös edeltäjänsä tavoin monialaisuuden, moniammatillisuuden ja yhteistyön painottaminen. Toimenpiteitä etenkin hyvin keskeisellä koulutuksen ja tietoisuuden kasvattamisen alueella leimaa pyrkimys läpäisevyyteen eri hallinnonaloilla, ammattialoilla ja yhteiskunnassa.

Sisäasiainministeriön johtama ihmiskaupan vastainen ohjausryhmä on asettanut koulutus- ja tiedotustyöryhmän koordinoimaan valtakunnallista työtä näillä alueilla. Myös ennaltaehkäisevät toimet ja kysyntään vaikuttaminen on nostettu aikaisempaa selvemmin esille.

Keskeisimpänä pyrkimyksenä tarkennetussa toimintasuunnitelmassa on kuitenkin uhrien tunnistamiskynnyksen alentaminen kaikissa tilanteissa, joissa mahdollisia uhreja kohdataan. Uhrien tunnistaminen ja johdattaminen avun piiriin on sekä ihmisoikeuskysymys että kaikkien ihmiskaupan vastaisten toimenpiteiden onnistumisen edellytys. On kuitenkin ilmeistä, ettei pelkällä viranomaistoiminnalla saada tässä suhteessa riittäviä tuloksia ja tavoiteta erityyppisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneita uhreja.

Uhrien tunnistamisen ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta nimenomaan kolmannen sektorin rooli on keskeisessä asemassa ihmiskaupan vastaisessa toiminnassa. Alkuvaiheen ja ruohonjuuritason toiminta, etsivä työ, mahdollisten uhrien ja uhriutumisvaarassa olevien neuvonta - mukaan luettuna oikeudellinen neuvonta - on luonteeltaan sellaista, että se soveltuu ehkä kaikkein parhaiten juuri mahdollisten uhrien parissa muutoinkin työskenteleville kolmannen sektorin toimijoille.

Meidän on myös käännettävä katse jo tulevaan: nykyisen toimintasuunnitelman toimeenpanoa seuraavan ohjausryhmän on määrä yhdessä kansallisen raportoijan kanssa antaa vuoden 2010 loppuun mennessä toimenpidesuositukset ihmiskaupan vastaisen lainsäädännön ja toimenpiteiden kehittämiseksi edelleen. Tässäkin suhteessa kolmannen sektorin äänen kuuleminen on erittäin tärkeää. Mutta viimeistään ensi vuonna meidän on arvioitava onko tuomioistuinkäytäntö edistynyt koulutuksen ja tiedottamisen avulla vai tarvitaanko parempaa lainsäädäntöä.

Lopuksi haluan vielä tuoda esiin muiden toimijoiden, kuten kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen, oppilaitosten ja sekä erilaisten muiden uhrien tunnistamiseen ja auttamiseen liittyvien toimijoiden merkitys. Koulutus, tiedotus ja tietoisuudenkasvattaminen ovat kaikessa ihmiskaupan vastaisessa työssä ja sen kehittämisessä keskeistä. Tätä työtä tehdään paljolti äsken mainittujen toimijoiden piirissä, eikä toiminnan näkyvyys voi milloinkaan olla liian vähäinen.

Arvoisat osanottajat,

Toivotan teille kaikille antoisaa seminaaria ja mielenkiintoisia keskusteluhetkiä. Olen varma siitä, että tässä yli kahdensadan hengen joukossa syntyy seminaaripäivien aikana myös uusia kiinnostavia yhteyksiä ja ajatuksia. Mutta ennen kaikkea toivon, että seminaarin näkökulma - ihmisoikeudet ja uhrilähtöisyys ihmiskaupan vastaisessa toiminnassa - saadaan vietyä entistä paremmin käytännön työhön ja tuottamaan tuloksia erityisesti uhrien suojelun ja tukemisen kannalta.