Monikulttuuristen koulujen tulee tähdätä korkealle
Kouluissa, joissa on paljon maahanmuuttajaoppilaita, on tärkeää, että koulutuksen laatuun panostetaan, todetaan tänään pidetyssä Etnisten suhteiden foorumissa. Monikulttuurisuuden lisääntyminen kouluissa edellyttää toimenpiteitä ja antaa samalla mahdollisuuden katsoa toimintamalleja uudesta näkökulmasta.
Maahanmuuttajaväestön asumisen keskittyminen luo haasteita kouluille
Maahanmuuttajien osuus perusopetuksen oppilaista on noin 3 %. Suurimmissa kaupungeissa maahanmuuttajaoppilaiden osuus on kuitenkin huomattavasti suurempi, paikoin noin puolet oppilasmäärästä. Tyypillisesti maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrät ovat suuria pääkaupunkiseudulla, esimerkiksi Länsimäen koulussa Vantaalla, jossa määrä on noin 40 % sekä Helsingin Meri-Rastilan ala-aste, jossa suomea toisena kielenä opiskelevien oppilaiden määrä on 45 %.
Suuret yksittäisten koulujen luvut ovat osaltaan seurausta asuntomarkkinoiden jäykkyydestä ja sen seurauksena maahanmuuttajien päätymisestä asumaan tietyille asuinalueille kaupungin vuokra-asuntoihin.
Maahanmuuttajien asumisen liialliseen keskittymiseen liittyy kielteisiä ilmiöitä, kuten kantaväestön hakeutuminen pois alueelta, kun maahanmuuttajien osuus väestöstä lähentelee 20 prosenttia. Tämä kierre uhkaa lopulta johtaa yleiseen palvelujen laadun heikkenemiseen alueella. On kuitenkin tärkeätä, että opetuksen laatu säilytetään korkeana kaikissa kouluissa.
Koulujen laadukkuus ja valmiudet avainasemassa
Oppimisen edellytysten ja laadun turvaaminen lukeutuvat myös parhaisiin keinoihin estää alueellisen eriytymisen kierteen jatkumista. Alueilla, joissa maahanmuuttajien määrä on kasvussa, koulut voivat eri keinoin parantaa valmiuksiaan.
Keskeinen tekijä maahanmuuttajakeskeisten koulujen menestymisessä on toimiva yhteistyö koulun johdon ja muun henkilökunnan välillä sekä riittävä tiedonkulku. Toinen tärkeä osatekijä on koulun ja kotien välinen aktiivinen yhteistyö, millä luodaan perustaa avoimuuteen, haasteiden tunnistamiseen ja niiden kohtaamiseen koko yhteisön taholta.
Helposti ajatellaan, että laadun parantamiseksi kouluissa, joissa on runsaasti maahanmuuttajaoppilaita, pitää painottaa lähinnä maahanmuuttajaperheiden ja koulun välistä vuorovaikutusta. Koulujen ja kotien välisessä yhteistyössä kuitenkin kaikkien osapuolien tulisi olla vuorovaikutuksessa. Tämä on avainasemassa myös kun rasismin ja kiusaamisen nollatoleranssia toteutetaan kouluissa.
Monikulttuurinen kouluympäristö on Suomelle myös mahdollisuus
Lähtökohtana tulisi olla myös monikulttuurisen kouluympäristön tuomat mahdollisuudet ja niiden erityislaatuisuus oppimisympäristönä. Suomessakin on käytännön esimerkkejä siitä, miten tavoitteissa voidaan onnistua. Toimintatapojen ja toimintakulttuurien uudistamisella monikulttuurisista kouluista voidaan tehdä oppimista edistäviä ja arvostettuja, kuten Tukholman Rinkebyn lähiön koulun menestystarina osoittaa. Kyseiseen kouluun hakeudutaan opiskelemaan pitkienkin matkojen takaa.
- Monikulttuurisuus tarjoaa uusia mahdollisuuksia ja avaa uusia näkökulmia jokapäiväiseen todellisuuteen. Monikulttuurisuus on rikkaus. Se lisää Suomen kansainvälisyyttä. Muiden kulttuurien tuntemus ja ymmärtäminen on elinehto globalisoituvassa maailmassa ja se on Suomen menestykselle avainasia. On tärkeätä, että myös koululaitos on aktiivisesti mukana monikulttuurisessa työssä, toteaa Etnisten suhteiden neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansliapäällikkö Ritva Viljanen.
Valtakunnallisen etnisten suhteiden neuvottelukunnan ETNO:n järjestämässä foorumissa ”Koulu lapsen hyvinvoinnin edistäjänä” luennoi ja osallistui keskusteluun opetusalan asiantuntijoita ja maahanmuuttajien kanssa käytännön koulutyötä tekeviä henkilöitä sekä maahanmuuttajaoppilaita.
Lisätietoja: ETNO:n puheenjohtaja, kansliapäällikkö Ritva Viljanen (sisäsasiainministeriö) (09) 160 42803 , ETNO:n pääsihteeri, ylitarkastaja Sari Haavisto (sisäasiainministeriö), (09) 160 43454