Pelastuslaitosten hälytystehtävistä joka kuudes oli tulipalo vuonna 2008
Pelastuslaitosten hälytystehtävien määrä vuonna 2008 oli 102 000. Tehtävien määrän hienoinen väheneminen selittyy automaattisten paloilmoittimen tarkastus- ja varmistustehtävien ja pelastustoimen ensivastetehtävien määrän vähenemisellä. Henkilövahinkojen määrä ja teollisuusrakennusten omaisuusvahingot lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna.
Merkittävimpiä onnettomuuksia vuoden aikana olivat viisi kuolonuhria vaatinut rakennuspalo Espoossa maaliskuussa sekä monet useita kuolonuhreja vaatineet liikenneonnettomuudet eri puolilla maata. Lisäksi sattui useita bussiliikenneonnettomuuksia, joista vakavimpia olivat kymmeniä loukkaantumisia vaatineet linja-autopalot Karkkilassa joulukuussa ja Taivalkoskella lokakuussa sekä bussin ulosajo Vihdissä syyskuussa.
Pelastuslaitos osallistui Kauhajoella traagisten koulusurmien yhteydessä ensihoito- ja pelastustehtäviin. Tapaus toi myös esille tarpeen tehostaa yhteistyötä poliisin kanssa.
Tulipalojen määrä edellisen vuoden tasolla
Tulipalojen määrä pysyi edellisen vuoden tasolla alle 15000 palossa, mikä on siis 15 prosenttia kaikista hälytystehtävistä. Tulipaloista lähes kolmasosa oli rakennuspaloja (4 500 kpl). Maastopalojen määrä lisääntyi kymmenellä prosentilla 3200 paloon. Metsäpalojen osuus maastopaloista oli vajaat puolet. Keskimääräinen metsäpalojen paloala oli 0.6 hehtaaria. Sääolosuhteiden vuosittainen vaihteluvaikuttaa oleellisesti maastopalojen määrään. Liikennevälinepalojen määrä väheni 2 400 paloon. Näistä henkilöautopaloja oli lähes kaksi kolmasosaa, mutta niiden määrä on vähentynyt edellisistä vuosista.
Palokuolemien määrä vuonna 2008 oli alustavien ennakkotietojen mukaan noin 107, kun kuolleita edellisenä vuonna oli 90. Palokuolemista lähes kaikki tapahtuivat rakennuspaloissa. Tulipaloissa loukkaantuneiden määrä lisääntyi sadalla noin 660 henkilöön.
Tulipalojen syttymissyistä 40 prosenttia liittyi huolimattomaan avotulen käyttöön. Joka viidennessä tulipalossa syttymissyy viime vuonna oli tulitikku tai muu tulentekoväline. Savuke tai tupakka-aine oli syttymissyynä noin 6 prosentissa paloista. Myös sähkö ja kuumeneminen olivat yleisiä tulipalon syttymissyitä vuonna 2008.
Vuoden 2008 tulipaloista ihmisen toiminnan aiheuttamia oli hieman yli puolet. Vastaavasti koneen tai laitteen vioista aiheutuneita tulipaloja oli joka viides. Ihmisten toiminnan aiheuttamista paloista hieman useampi kuin joka kolmas oli tahallaan sytytetty, joka neljäs huolimattomuuden seurauksena syttynyt ja joka viides vahinko tai tahaton palo.
Rakennuspaloista puolet oli asuntopaloja. Tuotanto- ja varastotilojen paloja oli joka viides. Asuntopaloista hieman yli puolet oli pientalojen paloja ja vajaat puolet kerrostalopaloja.
Rakennuspalojen euromääräiset vahingot pysyivät lähes ennallaan vajaassa 200 miljoonassa eurossa. Asuinrakennuspalojen vahingot olivat yhteensä 56 miljoonaa euroa. Tuotanto- ja varastotilojen palojen vahingot olivat yhteensä 99 miljoonaa euroa, joista teollisuusrakennusten ja -varastojen vahinkoja oli 77 miljoonaa euroa. Teollisuusrakennusten vahingoissa oli noin 8 miljoonaan euron kasvu edelliseen vuoteen verrattuna.
Muut tehtävät
Pelastuslaitosten hälytystehtävistä muita kuin tulipalojen aiheuttamia tehtäviä oli yhteensä 87 000 kappaletta. Näistä kiireellisiä hälytystehtäviä oli 56000 kappaletta.
Liikenneonnettomuuksien aiheuttamat hälytykset lisääntyivät hieman viimevuotisesta määrästä ollen 13400 tehtävää. Ihmisen pelastamistehtävien määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Vajaasta 2200 tehtävästä viidesosa oli vesipelastustehtäviä. Öljyvahinkojen määrä pysyi ennallaan noin 2500 tehtävässä. Lähes puolet öljyvahingoista tapahtuu tieliikenteessä kadulla tai maantiellä. Myrskyjen ja muiden luonnononnettomuuksien aiheuttamien tehtävien määrä pysyi edellisen vuoden tasolla 2300 tehtävässä.
Pelastuslaitosten suorittamat tarkastus- ja varmistustehtävät ovat hieman vähentyneet edellisestä vuodesta. Automaattisten paloilmoittimen tarkastus- ja varmistustehtävien määrä väheni reilulla tuhannella, ollen 20 000 tehtävää. Pelastus- tai sammutustoimenpiteitä vaatimattomia palovaroittimen tarkastus- ja varmistustehtäviä oli edellisen vuoden tapaan 1800 kappaletta. Muita tarkastus- ja varmistustehtäviä oli yhteensä 8300 kappaletta. Kaksi eniten automaattisten paloilmoittimen tarkastus- ja varmistustehtäviä aiheuttaneita syitä olivat ruoan valmistus sekä pöly tai muu kuin tulipalon aiheuttama savu. Kolmanneksi yleisin syy oli huolimattomuus kiinteistön korjaus-, asennus- ja huoltotyössä.
Pelastusyksikön suorittamista ensiaputehtävistä, onnettomuuden uhrin tilan arvioinnista, havaintojen raportoinnista ja ensihoidon aloittamisesta koostuvien ensivastetehtävien määrä väheni oltuaan useita vuosia voimakkaassa nousussa. Viime vuonna ensivastetehtäviä oli 25500 kappaletta, mikä on lähes 10 prosenttia vähemmän edellisvuoteen verrattuna.
Tiedot perustuvat Pelastusopiston ylläpitämään pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustietokantaan (PRONTO).
Lisätietoja: erikoistutkija Esa Kokki, Pelastusopisto, 050362 5103, neuvotteleva virkamies Olli Lopmeri, sisäasiainministeriö, (09)160 42990.