Pohjoismaat torjuvat yhdessä väkivaltaista radikalisoitumista ja ääriliikkeiden toimintaa
Pohjoismaiden väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin torjunnasta vastaavat ministerit kokoontuivat Helsingissä 18.1. Pohjoismaat tekevät tekevät tiivistä yhteistyötä radikalisoitumisen ja ekstremismin torjunnassa ja kokouksessa sovittiin yhteistyön prioriteetit vuodelle 2017.
- Pohjoismaiden välisessä alueellisessa yhteistyössä olemme edelläkävijöitä ja tämä on huomattu myös muissa maissa ja EU:ssa. Tämän vuoden tavoitteet liittyvät muun muassa viranomaisten paikallistason yhteistyöhön kunnissa, nuorten aktivointiin ja tutkimusyhteistyöhön. Meillä on käytännönläheinen lähestymistapa väkivaltaisen radikalisoitumisen torjuntaan ja jakamalla kokemuksiamme voimme entisestään tehostaa torjuntatoimenpiteitä kaikissa Pohjoismaissa, sanoo sisäministeri Paula Risikko.
Ruotsia kokouksessa edusti kulttuuri- ja demokratiaministeri Alice Bah Kuhnke, Tanskaa maahanmuutto- ja kotouttamisministeri Inger Støjberg ja Norjaa valtiosihteeri Thor Kleppen Sættem oikeus- ja turvallisuusministeriöstä.
Pohjoismaista yhteistyötä väkivaltaisen ekstremismin torjunnassa on tehty systemaattisesti vuodesta 2015 lähtien, jolloin Oslossa allekirjoitettiin yhteistyösopimus. Tavoitteena on, että entistä tiiviimmän yhteistyön avulla Pohjoismaat voivat edistää asiaa yhdessä myös kansainvälisissä yhteyksissä. Pohjoismaisen väkivaltaisen radikalisoitumisen torjunnan verkostossa yhteistyötä tehdään niin ministeri- kuin asiantuntijatasolla.
Viranomaisten paikallista yhteistyötä kehitetään kaikissa Pohjoismaissa
Väkivaltainen radikalisoituminen ja ääriliikkeiden toiminta vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja ihmisten turvallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen paikallisesti. Yksi vuoden 2017 tavoitteista on lisätä entisestään paikallistason yhteistyötä kaikissa Pohjoismaissa. Tavoitteen saavuttamiseksi kokemusten jakaminen kunnissa tehtävästä työstä on ensiarvoisen tärkeää. Ruotsilla on kansallinen väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyn koordinaattorin virasto, jonka tehtävänä on parantaa yhteistyötä viranomaisten, kuntien, kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden välillä niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisella tasolla.
Suomessa väkivaltaista radikalisoitumista ennaltaehkäistään paikallisella tasolla moniammatillisen Ankkuri-mallin avulla sekä paikallisissa yhteistyöverkostoissa. Ankkuri-mallissa poliisi, sosiaalityöntekijä, psykiatriaan erikoistunut sairaanhoitaja ja nuorisotyöntekijä työskentelevät yhdessä auttaakseen nuoria, jotka oireilevat rikoksilla. Myös Tanskassa viranomaisilla on paikallinen yhteistyömalli, joka on tarkoitus ottaa käyttöön koko maassa. Paikallisen toiminnan kehittämiseksi on perustettu Nordic Safe Cities - verkosto, jonka toiminnasta vastaa Pohjoismainen ministerineuvosto. Verkostossa ovat mukana ministeriöiden, kaupunkien ja järjestöjen edustajia, ja verkosto julkaisee kaupungeille tarkoitetun käsikirjan kevään aikana.
Nuoret mukaan radikalisoitumisen vastaiseen työhön
Pohjoismaat ovat toimineet aktiivisesti lisätäkseen nuorten osallistumista väkivaltaisen radikalisoitumisen vastaiseen työhön. Nuorten toiminnan lisääminen on tavoitteena myös YK:n pääsihteerin väkivaltaisen ekstremismin vastaisessa ohjelmassa.
Nuorten osallistuminen väkivaltaisen radikalisoitumisen ennalta ehkäisyyn on tärkeää, sillä nuoret voivat vaikuttaa toisiin nuoriin ja he tuntevat aikuisia paremmin sen maailman, missä nuoret elävät ja miten heihin yritetään vaikuttaa propagandalla ja muilla keinoilla. Kun nuoria saadaan mukaan työhön, he voivat toimia positiivisina roolimalleina ja uskottavina äänitorvina vihapuhetta ja ekstremististä propagandaa vastaan.
Terroristiryhmät kuten ISIL ovat taitavia propagandan levittäjiä ja kannattajien rekrytoijia sosiaalisessa mediassa. Usein kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret. Huolestuttavaa on myös äärioikeiston ja äärivasemmiston levittämä propaganda. Erityisesti Euroopan maahanmuuttotilanne on aktivoinut äärioikeistoa levittämään maahanmuuttajavastaista propagandaa. Ääriliikkeiden propaganda lisää vastakkainasettelua väestöryhmien välillä ja yhteiskunnan polarisaatiota.
Suomessa sisäministeriö järjesti kesällä 2016 Safari-työpajan yhdessä Kirkon Ulkomaanavun kanssa. Työpajan aikana nuoret valmistelivat käytännön toimenpiteitä, joilla nuoret voivat ennalta ehkäistä väkivaltaista radikalisoitumista. Työpajan tuloksena nuoret perustivat verkoston ja tekivät videon, joka löytyy osoitteesta: https://www.youtube.com/watch?v=wY7U4lD3LcQ&feature=youtu.be.
Kokemuksia nuorten kanssa tehtävästä työstä tullaan jakamaan muiden Pohjoismaiden kanssa.
Yhteisenä haasteena konfliktialueilta palaavat vierastaistelijat
Kaikista Pohjoismaista on matkustanut henkilöitä Syyrian ja Irakin konfliktialueille. Viranomaisten tietojen mukaan tähän mennessä Ruotsista on matkustanut noin 300, Tanskasta 135, Suomesta 80 ja Norjasta 100 henkilöä. Niin sanottujen vierastaistelijoiden palaaminen ja "sopeuttaminen" yhteiskuntaan on tällä hetkellä yksi EU:n suurimmista haasteista. Palaajien joukko on hyvin kirjava ja joukossa on myös vanhempiensa mukana matkustaneita lapsia. Uusi, erityisesti huomioon otettava ilmiö, on palaavat naiset sekä lapset, jotka ovat syntyneet tai kasvaneet Syyrian konfliktialueilla.
Kaikilla Pohjoismailla on väkivaltaisen radikalisoitumisen torjunnan ja ennaltaehkäisyn toimintasuunnitelma. Myös exit-ohjelmia eli ohjelmia, joiden avulla ihmistä autetaan irtaantumaan väkivaltaisesta ekstremismistä, on kaikissa Pohjoismaissa. Kokemuksia jakamalla myös vierastaistelijailmiöön voidaan tarttua yhdessä.
Tavoitteena on myös lisätä Pohjoismaiden yhteistyötä väkivaltaisen radikalisoitumiseen liittyvässä tutkimuksessa. Lisää tietoa tarvitaan esimerkiksi siitä miksi ihmiset radikalisoituvat ja lähtevät taistelualueille ja sosiaalisen median roolista radikalisoitumisprosessissa.
Lisätietoja:
kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, 0295 488 370, [email protected]