Ranskan ehdottama maahanmuuttopakti etenee
Ranskan puheenjohtajakauden ensimmäinen EU:n oikeus- ja sisäasiainneuvosto alkoi tänään torstaina 24. heinäkuuta Brysselissä sisä- ja maahanmuuttoasioita käsittelevillä asioilla. Kokous jatkuu perjantaina oikeusasioiden asialistalla. Suomea kokouksessa edustavat maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors sekä oikeusministeri Tuija Brax.
Tänään aiheena oli muun muassa tilannekatsaus eurooppalaisen maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen, eli ns. maahanmuuttopaktin valmistelusta. Sopimus on määrä hyväksyä lokakuun huippukokouksessa ja siitä päästiin jäsenvaltioiden poliittiseen yhteisymmärrykseen jo heinäkuun 7. päivän epävirallisessa oikeus- ja sisäasioiden ministerien kokouksessa. Maahanmuuttopaktissa esitetään erityishuomiota korkeasti koulutettujen osaajien houkuttelemiseksi EU:iin sekä kotoutumisen haasteisiin.
Keskustelua käytiin myös direktiivistä EU:n alueella laittomasti oleskelevan henkilön työnantajille määrättävistä sanktioista. Ehdotuksen keskeisenä sisältönä on määritellä seuraamukset, joita työnantajaan kohdistetaan, jos se on käyttänyt luvatta maassa oleskelevia kolmannen valtion kansalaisia. Ministeri Thors painotti puheenvuorossaan, että olisi jätettävä jäsenvaltioiden omaan harkintaan se, rangaistaanko direktiivin kieltämästä toiminnasta rikosoikeudellisin sanktioin vai esimerkiksi hallinnollisin sanktioin. Suomen kantana on, ettei yhteisöllä ole EY:n tuomioistuimen tuore oikeuskäytäntö huomioidenkin toimivaltaa sisällyttää yksityiskohtaisia rikosoikeudellisia sanktioita koskevia säännöksiä laitonta maahanmuuttoa koskevaan EU-lainsäädäntöön.
Asialistalla oli myös Irakin pakolaisten vastaanottaminen ja uudelleensijoittaminen EU-maihin. Kokouksessa hyväksyttiin EU:n panoksen kasvattaminen pakolaisten uudelleensijoittamisessa. Pakolaisten vastaanotossa tullaan painottamaan tiivistä yhteistyötä UNHCR:n ja muiden relevanttien järjestöjen kanssa. Suomi vastaanottaa vuoden 2008 kiintiössä 300 irakilaista pakolaisia Syyriasta.
Edelleen kokouksessa oli esillä direktiiviehdotus, joka koskee kolmansien valtioiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä varten. Direktiivin keskeisenä sisältönä on nykyistä joustavampi ja nopeampi erityisosaajien maahantulon lupamenettely ja myös erityisosaajien perheenjäsenten maahanmuuttoa helpotettaisiin. Lisäksi direktiiviehdotuksen mukaan erityisosaajilla olisi muun muassa oikeus ns. Blue cardiin eli koko yhteisön laajuiseen työteko- ja oleskelulupaan määräajaksi.
Suomi pitää tärkeänä, että maahanmuuttoa koskevien EU-säännösten yhtenäistäminen tuo lisäarvoa jäsenvaltioiden kansallisiin maahanmuuttojärjestelmiin. Suomessa on parhaillaan valmisteilla työntekijän oleskelulupamenettelyn kansallisen tason uudistus, johon direktiiviehdotuksen sisältö olennaisesti vaikuttaa ja nyt käsitellyssä direktiiviehdotuksessa Suomen näkemykset ovat pääosin toteutuneet.
Kokouksessa käsiteltiin lisäksi komission tiedonantoa ehdotuksista Euroopan yhteisen maahanmuuttopolitiikan perusteiksi, tavoitteiksi ja keinoiksi sekä komission tiedonantoa EU:n yhtenäisen turvapaikkapolitiikan toimintasuunnitelmaksi. Muita tilannekatsauksia ja raportteja esitettiin hankkeesta tietoverkkorikollisuuden torjumiseksi ja valmisteluhankkeesta koskien matkustajarekisterin tietojen käyttöä lainvalvontatarkoituksiin.
Kokouksessa saatettiin loppuun sisäasiainministerien tulevaisuustyöryhmän työ, jonka tuloksena syntyi selonteko sisäasioiden yhteistyön nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista. Työryhmän raportti on toimitettu jäsenvaltioille tiedoksi.
Lisätietoja: ylijohtaja Antti Pelttari,puh. (09) 1604 2290, erityisavustaja Thomas Bergman, puh. (09) 1604 4510