Sisäasiainministeri Anne Holmlund Poliisihallituksen vihkiäisissä

Yksi poliisin lähihistorian merkittävimmistä rakenneuudistuksista saa sinettinsä tänään, kun Poliisihallitus vihitään virallisesti käyttöön. Minulla on ilo ja kunnia sekä valtiovallan että sisäasiainministeriön puolesta kiittää kaikkia niitä, jotka ovat myötävaikuttaneet tämän uuden viraston perustamiseen. Erityiskiitokseni haluan osoittaa teille, jotka olette olleet henkilökohtaisesti mukana tämän uuden poliisin keskushallintoviranomaisen suunnittelussa ja rakentamisessa. Olette olleet omalla tärkeällä panoksellanne mukana kirjoittamassa poliisihallinnon tulevaisuuden historiaa.

Haluan erityisesti kiittää poliisiylijohtaja Mikko Paateroa, joka on rakentanut ja johtanut poliisiorganisaatiota lempeänrautaisella otteella. Ilman henkilökohtaista panosta ja kasvollista johtajuutta tämä työ tuskin olisi onnistunut niin hyvin kuin tänä päivänä voimme todeta. Uskon, että poliisiylijohtajan kautta kiitos välittyy myös koko poliisin henkilöstölle.

Poliisin hallintorakenneuudistus on nyt organisaation kaikilla tasoilla valmis.

Se on toteutettu suunnitelmien mukaisesti kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin paikallispoliisin rakenneuudistus ja uudet laitokset aloittivat toimintansa vuoden 2009 alussa.

Tämän vuoden alusta toteutettiin puolestaan poliisin ylijohdon, lääninjohtojen, valtakunnallisten yksiköiden ja Helsingin poliisilaitoksen rakenneuudistukset. Poliisin lääninjohdot poistuivat läänien lopettamisen myötä ja vuoden alusta aloitti toimintansa uusi keskushallintoviranomainen, Poliisihallitus, jolle siirtyi sisäasiainministeriön poliisiosastolta poliisin operatiivinen johtovastuu.

Oman haasteensa uudistuksen toteuttamiseen on antanut myös samanaikaisesti edennyt aluehallinnon uudistus. Tämän valtavan hallintopaketin sovittaminen yhteen poliisin oman rakenneuudistuksen kanssa on vaatinut runsaasti työtä ja yhteensovittamista. Lopulta päädyttiin malliin, jossa poliisi osallistuu aluehallintovirastojen toimintaan, mutta samalla toteutuu kuitenkin uudistuksen keskeisin tavoite, kaksiportainen hallintomalli. Tämän mahdollistavat poliisihallituksen alueelliset toimipisteet Oulussa, Turussa ja Mikkelissä. Päätoimipaikka on Helsinki.

Rakenneuudistus on kokonaisuus, jossa kaikki palaset on sovitettu yhteen sekä toiminnallisesti että aikataulullisesti. Kiireisestä aikataulusta huolimatta työ on onnistunut erittäin hyvin.

Poliisin omasta keskusvirastosta on puhuttu kymmeniä vuosia, joten odotukset uuden viraston osalta ovat varmasti korkealla. Itse odotan, että Poliisihallitus, maan operatiivisen poliisitoiminnan ohjaajana, onnistuu yhtenäistämään ja kehittämään toimintaa siten, että poliisin palvelut ovat hyvällä tasolla ja niiden laatuun voidaan edelleenkin olla tyytyväisiä.

Poliisihallituksen tehtävänä on suunnitella, kehittää, johtaa ja valvoa poliisitoimintaa ja sen tukitoimintoja. Näiden tehtävien lisäksi se vastaa kansalaisten palvelujen tasapuolisesta saatavuudesta ja laadusta maan eri osissa. Tätä tehtävää tukee se, että samalla poliisilaitosten määrää on vähennetty ja toimialueita laajennettu.

Poliisihallitus vastaa myös poliisiyksiköiden tulosohjauksesta ja voimavarojen suuntaamisesta niille sekä poliisiyksiköiden välisestä yhteistoiminnasta.

Uudella organisaatiomallilla on pyritty rakentamaan poliisiin toimiva ja mahdollisimman kevyt johtamisrakenne. Vaikka organisaatiomuutos on saatettu hallinnollisesti loppuun, toimintatapojen ja prosessien hiominen vievät vielä oman aikansa. Nyt siirrytään vaiheeseen, jossa kaksiportainen hallintomalli pyritään vakiinnuttamaan käytäntöön. Se tarkoittaa niin sisäasiainministeriön poliisiosaston ja Poliisihallituksen välisen työnjaon kuin Poliisihallituksen ja poliisilaitosten välisen ohjaussuhteen tarkentamista.

Organisaatio on väline, jonka tulee tukea toimintaa mahdollisimman tehokkaasti. Johtosuhteiden tulee olla selkeitä niin arjessa kuin kriisitilanteissakin.

Uusi rakenne tuo omat haasteensa johtamiseen ja tiedonkulkuun Poliisihallituksen sisällä. Erilaisten toimintakulttuurien yhdistäminen sekä johtamisen uudet käytännöt eivät onnistu hetkessä. Uusien prosessien omaksuminen ja toisaalta luopuminen osittain vanhoista toimintamalleista ovat edellytyksiä uuden organisaation toimintakyvylle.

Hyvät kuulijat,

Poliisin hallintorakenneuudistuksen onnistumisesta annetaan selvitys eduskunnalle tämän vuoden aikana. Lähtökohtana on ollut hakea toimintaan tehokkuutta siten, että resursseja kohdennetaan uudella tavalla ja toimintatapoja kehitetään jatkuvasti. Näin pystymme muuttuvissakin olosuhteissa takaamaan poliisin peruspalvelujen saatavuuden ja laadun eri puolilla Suomea.

Osana arviointihanketta selvitetään myös erityisesti henkilöstöä koskevia asioita. Olen koko poliisin hallinnonuudistuksen ajan painottanut sitä, että uudistuksen onnistumisen kannalta on keskeistä kiinnittää riittävästi huomiota henkilöstön hyvinvointiin. Työmotivaatio ja työhyvinvointi eivät toteudu vain johdon määräyksillä, vaan avoimella ja reaaliaikaisella vuoropuhelulla, jossa kaikki saavat olla aidosti mukana.

Muutokset kuluttavat aina runsaasti energiaa. Siksi on tärkeää, että se pystytään kanavoimaan yhteiseen rakentamistyöhön. Toivon, että mahdollisimman moni poliisihallinnon palveluksessa oleva voisi aidostikokea osallistuneensa muutoksen toteuttamiseen.

Poliisin johto ja esimiehet toimivat muutoksen läpiviemisessä avainroolissa. Onnistuminen tässä tehtävässä vaatii ihmisläheistä muutosjohtamista. Se tarkoittaa kykyä kuunnella - ei pelkästään kuulla. Toisaalta se edellyttää myös näkyvää sitoutumista muutokseen ja aktiivista osallistumista.

Esimiehet toimivat muutostilanteessa esimerkkinä ja voivat omalta osaltaan vaikuttaa organisaatiouudistuksen toimeenpanoon. Johdolla ja esimiehillä on haasteellinen tehtävä toisaalta toteuttaa epävarmuutta ja kuormitusta aiheuttavia muutostoimenpiteitä ja toisaalta motivoida ja tukea henkilöstöä jaksamaan niistä huolimatta. Kaiken tämän muutosprosessin keskellä on sitä paitsi pystyttävä hoitamaan myös poliisin perustehtävät.

Tärkeänä osana muutoksen rakentamisessa on ollut poliisin yhteisten arvojen määrittely. Arvotyön tarkoituksena on ollut kytkeä poliisin hallintorakenteen muutos ja arvot toisiinsa siten, että ne tukevat toisiaan ja uutta organisaatiota voidaan rakentaa yhteiselle arvopohjalle.

Tammikuussa 2008 vahvistetut poliisin arvot - oikeudenmukaisuus, ammattitaito, palveluperiaate ja henkilöstön hyvinvointi - on jalkautettu kaikissa poliisin yksiköissä arvokeskustelujen avulla koko henkilöstölle. Arvokeskusteluja on syytä käydä jatkossakin säännöllisin väliajoin. Arvojen tarkoitus on ohjata käytännössä sitä, miten poliisissa tehdään arkityötä. Lisäksi on arvioitava arvojen toteutumista sekä suhdetta kulloinkin ajankohtaisiin ilmiöihin.

Poliisin työtä on aina tarkasteltava myös asiakkaan eli kansalaisen näkökulmasta.Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että kansalaisille muutos ei juurikaan ole näkynyt. Ajokortteja ja passeja on myönnetty vanhaan tapaan, järjestystä ja liikennettä on valvottu ja rikoksia selvitetty vähintäänkin yhtä hyvin kuin ennen. Poliisin peruspalvelut ja tuloksellisuus ovat säilyneet hyvinä.

Myös Poliisin vuonna 2009 tekemästä kansallisesta turvallisuuskyselystä selviää, että kansalaiset kokevat poliisin onnistuneen tehtäviensä hoitamisessa kokonaisuudessaan yhtä hyvin kuin vuonna 2006, jolloin edellinen kysely toteutettiin. Kansalaisten arvioita poliisin toiminnasta on viime vuosina seurattu myös poliisibarometrien avulla. Tällaiset kyselyt ja selvitykset antavat arvokasta tietoa siitä, miten kansalaiset kokevat poliisin toiminnan yhteiskunnassa. Suomessa luottamus poliisiin on perinteisesti ollut vahvaa. Tämä on tärkeä arvo, jota emme saa missään tilanteessa horjuttaa.

Poliisin toiminnan on oltava kaikissa muodoissaan uskottavaa ja luotettavaa. Epäilys siitä, että näin ei toimittaisi, on aina otettava vakavasti. Poliisin on oltava aina lain oikealla puolella.

Suomessa poliisi on näkyvä osa yhteiskuntaa ja siksi myös viestinnän rooli on erityisen tärkeä. Poliisin toiminnassa onkin syytä kiinnittää erityistä huomiota viestintään. Viime vuoden lopulla julkaistu poliisin viestintästrategia antaa tähän erinomaiset eväät.

Hieman karrikoiden voisi todeta, että ikävät asiat löytävät aina väylänsä julkisuuteen, olivatpa ne faktaa, valhetta tai venytettyä totuutta. Hyvät asiat sen sijaan pitää kertoa itse. Poliisin pitää olla kasvollinen ja siellä, missä ihmisetkin ovat, myös sosiaalisessa mediassa. Viestintä on tärkeä strategisen johtamisen väline. Sen avulla rakennetaan aktiivisesti mielikuvaa koko poliisiorganisaatiosta.

Poliisi on myös organisaationa sitä vahvempi, mitä selkeämpi on sen viesti. Yhtenäinen ja totuudenmukainen viesti kuullaan ja ymmärretään ja sitä myös arvostetaan. Populistinen ja totuudenvastainen puhe ei kuulu poliisiorganisaatioon. Se murentaa uskottavuutta.

Hyvä juhlayleisö,

Minulla on ollut haastava ja mielenkiintoinen tehtävä olla mukana rakentamassa poliisin uutta organisaatiota. Tämä työ on vaatinut merkittävää panosta kaikilta, jotka työskentelevät hallinnon eri tasoilla ja tehtävissä. On erittäin palkitsevaa olla mukana työssä, johon on laajasti yhdessä sitouduttu.

Uskon, että moni muu tuntee samoin.

Lopuksi haluan toivottaa onnea ja menestyksellistä tulevaisuutta Poliisihallitukselle ja koko sen henkilöstölle viraston vaativassa tehtävässä Suomen sisäisen turvallisuuden vaalijana.