Suuren aluepolitiikan rahavirrat pysyneet vakaina
Perinteisen aluepolitiikan lisäksi useilla muilla julkisen sektorin toimilla on vaikutuksia alueiden kehitykseen. Tämä ns. suuri aluepolitiikka käsitetään tavallisesti valtion budjettitalouden rahavirtoina alueille. Suuri aluepolitiikka Suomessa -tutkimuksessaan tutkija Jussi Ahokas on tarkastellut kohdetta laajemmin ottamalla mukaan kaikki julkiseen tuotantoon, tulonsiirtoihin sekä investointeihin liittyvät rahoitukset. Tutkimuksen mukaan julkisen talouden rahavirrat alueille ovat pysyneet lähes muuttumattomina vuosien 1994 - 2004 aikana.
Julkinen talous tasoittaa alueiden välisiä kehityseroja
Tutkimuksessa on arvioitu Tilastokeskuksen aluetilinpidon tietojen avulla kaikkien julkisyhteisöjen taloustoimien volyymia sekä vaikuttavuutta maakuntatasolla. Tutkimuksen mukaan julkisen talouden merkitys on suurempi sellaisilla alueilla, joilla yleinen kehitys ja kasvu ovat jääneet koko maan keskitason alapuolelle. Myös julkisen talouden tulonsiirrot tasoittavat alueiden välisiä eroja. Julkisyhteisöjen keräämät tulot asukasta kohti ovat suurimmat hyvin menestyneillä alueilla ja vastaavasti menot kohdistuvat suhteellisesti voimakkaimmin heikosti menestyneille alueille. Julkinen talous toimii siten tasapainoista aluekehitystä vakauttavana tekijänä. Julkisen rahoituksen, tuotannon ja työpaikkojen merkitys on suurinta Pohjois- ja Itä-Suomen maakunnissa. Toisaalta keskushallinnon sijoittuminen pääkaupunkiseudulle lisää valtionhallinnon taloustoimien suhteellista merkitystä Uudellamaalla.
Valtion budjettitalous aluekehityksen vakauttajana
Suuren aluepolitiikan aluekehitystä vakauttavassa järjestelmässä muodostavat valtion budjettitalouden rahavirrat keskeisen tekijän. Merkittäviä rakenteellisia muutoksia alueille vuosien 1994 ja 2004 välillä kohdennetuissa menoissa ja niiltä kerätyissä tuloissa ei ole tapahtunut. Yhä suurempi osa valtion budjetin alueille kohdistuvista menoista muodostuu sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilta. Toinen suuri sektori on osaamiseen liittyvä julkinen koulutus- ja tutkimusrahoitus. Julkisten hoivamenojen merkitys korostuu alueilla, joissa väestön ikärakenne on painottunut vanhempiin ikäluokkiin. Koulutus- ja tutkimusmenot kohdistuvat taas alueille, joissa on korkean asteen opetukseen liittyvää toimintaa. Ikääntymisen voimistuminen vaikuttaa julkisten hoivamenojen kasvuun jo lähitulevaisuudessa. Kansainvälisen kilpailun kasvu sekä ilmaston muutoksen hillintä edellyttävät vahvaa panostusta myös julkiselta sektorilta. Nämä tekijät vaikuttavat myös alueille kohdistuvan julkisen rahoituksen määrään ja jakautumiseen, mikä saattaa tulevaisuudessa heikentää suuren aluepolitiikan merkitystä tasapainoisen aluekehityksen vakauttajana.
Tutkimus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.intermin.fi/julkaisu/552007
Lisätietoja: tutkija Jussi Ahokas puh. 040 553 3826, neuvotteleva virkamies Ilkka Mella, puh. 040 569 5329