Toimeentulotuen määrällä ei ole selvää yhteyttä turvapaikanhakijoiden määrään
Eri maiden euromääräisten toimeentulotukien vertailu ei anna täyttä kuvaa turvapaikanhakijoiden tukemisesta tai vaikutuksista turvapaikanhakijoiden määrään. Hollannissa turvapaikanhakijat saavat alhaista toimeentulotukea verrattuna muihin Euroopan maihin, mutta maahan hakeutui silti 13400 turvapaikan hakijaa viime vuonna. Hollannissa vastaanottokeskuksissa asuville aikuisille toimeentulotuen määrä viikossa on 32,37 euroa ja yli 12 -vuotiaalle 5,90 euroa.
Toimeentulotukien vertailu maiden kesken on haastavaa, sillä osassa maita annetaan enemmän hyödykkeitä ja osassa maita rahana maksettava osuus on suurempi. Lisäksi hyödykkeistä aiheutuvia kustannuksia ja niihin liittyviä toimitus- ja valmistuskustannuksia ei ole laskettu. Toimeentulon kannalta merkittävää olisi myös vertailla maiden yleistä hintatasoa.
Suomessa toimeentulotuki on euroissa ollut korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa, mutta silti esimerkiksi Norjaan ja Ruotsiin hakeutuu enemmän turvapaikanhakijoita kuin Suomeen. Vuonna 2009 lokakuun loppuun mennessä Suomeen on hakeutunut 4 850 turvapaikanhakijaa ja Ruotsiin 19 000 hakijaa. Norjaan ennustetaan saapuvan kuluvan vuoden aikana 17500 hakijaa.
Syyt siihen, miksi monet muut maat ovat Suomea niin sanotusti vetovoimaisempia, ovat moninaisia. Merkittäviä syitä turvapaikanhakijoiden määrien yleisiin nousuihin ovat kuitenkin esimerkiksi sodat ja erilaiset konfliktit eri puolilla maailmaa, vaino ja äärimmäinen köyhyys.
Perustuslain 19 §:n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon (ja huolenpitoon). Kotouttamislain (493/1999) nojalla turvapaikanhakijalle ja ihmiskaupan uhrille voidaan myöntää toimeentulotukea toimeentulotuesta annetun lain mukaan.
Turvapaikanhakija, joka asuu yksityismajoituksessa, ei saa toimeentulotukea asumismenoihin, koska hänellä on vaihtoehtoinen mahdollisuus asua maksutta vastaanottokeskuksessa. Jos vastaanottokeskus tarjoaa ateriapalvelut, vähennetään turvapaikanhakijan perusosasta lisäksi ravintomenoina 49 prosenttia, joka on yhtä suuri kuin yleisestä perusosasta tehtävä ravintovähennys.
Sisäasiainministeriössä valmistui keväällä turvapaikkaselvitys. Siihen pohjautuvan ehdotuksen perusteella on tarkoitus antaa turvapaikanhakijoiden toimeentulotuesta asetus, jolla perusosan rahana maksettavaa osuutta vähennettäisiin ja vastaanoton hyödykkeiden osuutta lisättäisiin, jolloin turvapaikanhakijan toimeentulotuen perusosa olisi 30 prosenttia pienempi kuin muilla Suomessa asuvilla. Samalla on tarkoitus yhtenäistää vastaanottokeskusten palvelujen ja hyödykkeiden määrään ja laatuun liittyviä käytäntöjä. Tavoitteena on, että asetus ja sen soveltamisohjeet tulisivat voimaan vuoden 2010 alkupuolella.
Lisätietoa turvapaikanhausta ja toimeentulotuesta: Ylitarkastaja Pia Salmela, (09) 160 43436
Sisäasiainministeriön kotisivuilla toimeentulotuesta tiedote 2.12.2009
Monitori-lehti, teemanumero turvapaikanhausta ja vastaanotosta (PDF-lehti)