Valtioneuvosto nimesi 13 saaristokuntaa ja 45 saaristo-osakuntaa
Valtioneuvoston päätti tänään 18. joulukuuta saaristokunnista ja saaristo-osakunnista vuosiksi 2004 - 2007. Saaristokunnat ja saaristo-osakunnat edustavat suurimpia saaristoalueita, joihin kohdistetaan tehokkaimmat saaristopoliittiset toimet.
Valtioneuvosto nimesi seuraavat 13 saaristokuntaa: Enonkoski, Puumala, Sulkava, Hailuoto, Dragsfjärd, Houtskari, Iniö, Korppoo, Kustavi, Nauvo, Rymättylä, Velkua ja Maalahti. Vehmersalmi siirtyi siltarakentamisen vuoksi vuodeksi saaristokunnasta saaristo-osakunnaksi ennen kunnan liittymistä Kuopioon 1.1 2005.
Saaristo-osakunniksi nimettiin seuraavat 45 kuntaa: Joutsa, Kivijärvi, Korpilahti, Kuhmoinen, Luhanka, Kuopio 1.1.2005 alkaen, Tervo, Vehmersalmi 31.12.2004 saakka, Kotka, Pyhtää, Ruokolahti, Taipalsaari, Uukuniemi, Hirvensalmi, Savonlinna, Mikkeli, Vaala, Juuka, Kesälahti, Lieksa, Liperi, Rääkkylä, Asikkala, Askainen, Halikko, Kemiö, Merimasku, Parainen, Piikkiö, Särkisalo, Taivassalo, Uusikaupunki, Västanfjärd, Helsinki, Inkoo, Pernaja, Porvoo, Ruotsinpyhtää, Sipoo, Tammisaari, Luoto, Maksamaa, Mustasaari, Närpiö ja Oravainen. Uusia saaristo-osakuntia ovat Kuhmoinen, Kuopio, Liperi, Närpiö ja Vehmersalmi.
Saaristokunnat ja saaristo-osakunnat sijoittuvat 13 maakuntaan. Saaristokunnissa ja saaristo-osakunnissa asui 2002 yhteensä 955 000 asukasta, joista 56 000 saaristoalueilla. Saaristoväestöstä 27 000 asuu saaristokunnissa ja 29 000 saaristo-osakuntien saaristo-osilla. Tämän lisäksi Ahvenanmaalla asuu 25 000 asukasta. Saaristolaki ei koske Ahvenanmaata.
Saaristokuntien ja saaristo-osakuntien lisäksi maassa on 45 kuntaa, joissa on pysyvästi asuttuja ilman kiinteää tieyhteyttä olevia saaria. Maassa on myös tuhansia osa-aikaisesti asuttuja saaria lähes kaikissa kunnissa.
Kaikkiaan Suomessa on 76 000 yli puolen hehtaarin saarta, 56 000 yli hehtaarin järveä, 650 jokea sekä 314.000 km rantaviivaa. Vapaa-ajan asuntoja on 461.000 ja niiden säännöllisiä käyttäjiä 1.8 miljoonaa. Ohjelmallinen saaristopolitiikka tähtää näiden vahvuuksien hyödyntämiseen koko maassa.
Saaristolaki velvoittaa kaikkia viranomaisia huomioimaan saariston erityisaseman toiminnassaan. Saaristopäätöksellä on ollut vaikutusta muun muassa valtionosuuksiin, yritystukiin, kuntien tukialue- ja EU:n tavoitealueasemaan ja liikenneyhteyksien kehittämiseen.
Saaristopolitiikkaa on tarkoitus kehittää lähiaikoina muun muassa siten, että saaristo-osakuntien saaristolisien ja yksityistielossien valtionosuuksien tason riittävyys selvitetään.
Lisätietoja: Saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri, neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen (09) 169 44513, 0400 744 900