Hyppää sisältöön
Media

Varautumista muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen voitaisiin vahvistaa lakimuutoksilla

sisäministeriö
Julkaisuajankohta 24.2.2022 14.03
Tiedote 32/2022

Sisäministeriön johtama työryhmä on arvioinut sisäasiainhallinnon lainsäädäntöä ja sen muutostarpeita muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen varautumiseksi. Selvityksen perusteella ulkomaalaislakiin, vastaanottolakiin ja rajavartiolakiin voitaisiin tehdä muutoksia, joista olisi hyötyä hybridivaikuttamiseen vastaamisessa ja tilanteen hallinnassa. Työryhmä esittää lainsäädäntömuutosten yksityiskohtaisempaa selvittämistä ja niiden vaikutusten arviointia.

Muutokset liittyvät turvapaikkamenettelyyn ja rajaturvallisuuden ylläpitoon.

Selvityksessä on tarkasteltu ainoastaan normaaliolojen lainsäädäntöä, jossa normaaliolojen häiriötilanteiden toimivaltuuksista olisi ensisijaisesti säädettävä. Poikkeusoloissa käyttöön otettavista lisätoimivaltuuksista säädetään valmiuslaissa. Sen uudistaminen on käynnistymässä oikeusministeriössä.

Rajamenettelyllä estettäisiin edelleen liikkumista

Turvapaikkamenettelyn osalta mahdolliseksi muutokseksi nostetaan muun muassa rajamenettelyn sisällyttäminen ulkomaalaislakiin. Rajamenettelyssä perusteettomiksi arvioituja turvapaikkahakemuksia voitaisiin käsitellä nopeasti heti rajalla tai sen läheisyydessä. Näin ehkäistäisiin hakijoiden liikkumista Suomen alueella tai edelleen muihin EU-maihin. Hakemukset tutkittaisiin myös rajamenettelyssä yksilöllisesti, perusteellisesti ja oikeudenmukaisesti.

Rajamenettelyyn liittyy olennaisesti myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden palauttaminen. Paluita ja palauttamista koskevaa käytännön toimintaa on kehitettävä sekä kansallisesti että EU-tasolla yhteistyössä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Lainsäädännön muutostarpeena selvityksessä on nostettu esiin tarve edistää vapaaehtoisen paluun tukijärjestelmää.

Lisää mahdollisuuksia nopeutettuun turvapaikkamenettelyyn ja hakemusten rekisteröintiin

Nopeutettu turvapaikkamenettely on Suomessa jo käytössä. Se tarkoittaa, että tietyissä tilanteissa hakijalla ei ole automaattista oikeutta jäädä jäsenvaltioon odottamaan mahdollisen valitusmenettelyn lopputulosta. Selvityksessä esitetään, että nopeutetussa menettelyssä voitaisiin tutkia myös sellaisen henkilön hakemus, jonka voidaan vakavista syistä katsoa olevan vaaraksi jäsenvaltion kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle.

Nykyisin turvapaikkahakemusten rekisteröinnistä vastaavat Rajavartiolaitos ja poliisi. Selvityksen mukaan voisi olla perusteltua, että rekisteröintitoimivaltaa laajennettaisiin myös Maahanmuuttovirastolle. Se toisi joustoa tilanteisiin, joissa on paljon ennakoimattomuutta, ja antaisi Rajavartiolaitokselle ja poliisille mahdollisuuden keskittyä ydintehtäviinsä.

Rajavartiolainsäädäntöä kehittämällä voidaan vahvistaa rajaturvallisuutta

Rajavartiolainsäädäntöön sisältyy useita toimivaltuuksia, joilla voidaan vastata myös muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen. Esimerkiksi rajanylityspaikkoja voidaan tarvittaessa sulkea ja valtakunnan raja aidata, millä voidaan tukea tilanteen hallintaa. Mahdollisuus hakea turvapaikkaa ei edellytä, että tietty määrä rajanylityspaikkoja on avoinna. Työryhmä kuitenkin tunnisti lainsäädännössä useita kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia.

Rajavartiolaitoksen teknistä valvontaa koskevaa sääntelyä voitaisiin kehittää siten, että valvonnan rajoituksia vähennettäisiin. Teknisen valvonnan tehokkaampi käyttö mahdollistaisi sen, että Rajavartiolaitoksen henkilöstön työpanosta voitaisiin kohdentaa tarkoituksenmukaisemmin. 

Estelaitteita koskevan sääntelyn kehittäminen puolestaan mahdollistaisi sen, että estelaite, kuten aita, voitaisiin rakentaa muuallekin kuin raja-aukon reunaan maanomistajalle maksettavaa täyttä korvausta vastaan. Lisäksi tunnistettiin tarve voida tarvittaessa rajoittaa raideliikennettä tai keskeyttää se tilapäisesti, kuten vesiliikenteen osalta jo nykyisin voidaan toimia.

Rajavartiolaitoksen toiminnan tukena voitaisiin hyödyntää reserviläisiä ja Rajavartiolaitoksen opiskelijoita nykyistä joustavammin. Olisi myös hyödyllistä, jos Rajavartiolaitoksella olisi oikeus pyytää ja vastaanottaa suoraan toiselta valtiolta apua kahdenvälisesti. Kahdenvälinen apu täydentäisi erityisesti Frontexin koordinoimaa rajaturvallisuusapua.

Lisäksi voitaisiin laajentaa yksityisten tahojen velvollisuutta luovuttaa omaisuutta ja suorittaa palveluja Rajavartiolaitokselle silloin, kun se olisi välttämätöntä Rajavartiolaitoksen lakisääteisten tehtävien suorittamiseksi. Luovuttajalle maksettaisiin täysi korvaus. Poliisilaki ja pelastuslaki sisältävät jo vastaavat säännökset yksityisten tahojen velvollisuudesta tukea viranomaisia.

Selvityksessä tarkasteltujen tilanteiden hallitsemiseksi saattaa ilmetä tarve tilapäisesti rajoittaa rajaliikennettä ulkorajan rajanylityspaikoilla ja palauttaa sisärajavalvonta. Kuten oikeuskansleri jo aiemmin on todennut, rajavartiolakia on näiltä osin täsmennettävä.

Matkapuhelinten laite-etsintä ja paikantaminen olisivat hyödyksi

Rajavartiolaissa voitaisiin täsmentää, millä keinoin henkilö voidaan velvoittaa olemaan läsnä maahantulon edellytysten tutkinnassa silloin, jos tutkinta kestää pidempään kuin 12 tuntia. Laajamittaisen maahantulon tilanteessa toimivaltuudella olisi merkitystä rajaturvallisuuden ylläpidon kannalta.

Työryhmä esittää myös esimerkiksi matkapuhelimiin kohdistettavan laite-etsinnän tarkempaa selvittämistä. Laite-etsinnästä voisi olla hyötyä sekä rajavalvonnan että turvapaikkahakemuksen rekisteröinnin ja käsittelyn yhteydessä. Yhä suurempi osa ihmisten mukanaan kuljettamista matkustamiseen liittyvistä asiakirjoista on pelkästään sähköisessä muodossa.

Lisäksi työryhmä ehdottaa, että selvitettäisiin mahdollisuutta säätää radioteknistä valvontaa koskevasta uudesta toimivaltuudesta. Radiotekninen valvonta tarkoittaisi oikeutta havaita ja paikantaa sähkömagneettisia aaltoja lähettäviä laitteita, kuten matkapuhelimia. Se ei kuitenkaan oikeuttaisi esimerkiksi tunnistamaan laitteen haltijaa tai viestinnän sisältöä. Radiotekninen valvonta mahdollistaisi henkilöresurssin tarkoituksenmukaisen suuntaamisen laajamittaisen maahantulon tilanteessa.

Ministeriöt käsittelevät arviot säädösmuutostarpeista

Muuttoliikkeen välineellistämiseen vastataan monin erityyppisin operatiivisin, oikeudellisin, diplomaattisin ja taloudellisin keinoin. Ratkaisu muuttoliikettä hyväksikäyttävään vieraan valtion poliittiseen painostukseen löytyy ensisijaisesti diplomatiasta, mikä edellyttää yhteistyötä EU-tasolla sekä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Tarvitaan kuitenkin myös selkeää lainsäädäntöä ja viranomaisille riittävät toimivaltuudet toimia häiriötilanteissa ennalta ehkäisevästi ja tehokkaasti. Perustuslaki, kansainväliset sopimukset ja EU-lainsäädäntö sekä oikeuskäytäntö asettavat käytettävissä oleville toimille reunaehdot. 

Työryhmä esittää, että selvityksen arviot säädösmuutostarpeista tarkastellaan toimivaltaisissa ministeriöissä viivytyksettä.

Sisäministeriössä on jo ennestään käynnissä hanke, jonka tavoitteena on arvioida rajavartiolainsäädännön toimivuutta ja valmistella tarvittavat säädösmuutokset. Muutoksilla varmistetaan säädösten ajantasaisuus muuttuvassa toimintaympäristössä, johon hybridivaikuttamistilanteetkin lukeutuvat. Kiireellisimmiksi arvioidut säädösmuutostarpeet olisi tarkoitus valmistella siten, että hallituksen esitys voitaisiin antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2022.

Selvitys tehtiin hallituksen toimeksiannosta sisäministeriön johtamassa työryhmässä. Hallitus tulee käsittelemään työryhmän selvitystä, ja siitä keskusteltaneen myös parlamentaarisesti. Työryhmässä olivat sisäasiainhallinnon lisäksi edustettuina ulkoministeriö, oikeusministeriö, puolustusministeriö sekä valtioneuvoston kanslia. Valmistelussa kuultiin myös muita keskeisiä viranomaisia.

Lisätietoja:

työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Minna Hulkkonen, p. 0295 488 600, [email protected]
erityisasiantuntija Sanna Montin, p. 0295 488 314, [email protected] (rajamenettely)
hallitusneuvos Sanna Palo, p. 0295 421 601, [email protected] (rajavartiolainsäädäntö)