Haku

28.4.2026 | Tulevassa lisätalousarviossa tullaan vahvistamaan merkittävästi Rajavartiolaitoksen ja poliisin droonitorjuntakykyä. Hallitus sopi asiasta viime viikolla kehysriihessä. Lisätalousarvioneuvottelut pidetään toukokuun lopussa.

8.8.2025 | Sisäministeriön ehdotuksessa vuoden 2026 talousarvioon esitetään määrärahoja hallinnonalalle yhteensä noin 2,166 miljardia euroa, mikä on noin 59 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys johtuu pääosin Rajavartiolaitoksen kertaluonteisten investointien poistumisesta (ulkovartiolaivojen hankinta). Lisäksi maahanmuuton menot ovat vähentyneet hallitusohjelman säästöjen ja määräarvioiden täsmentymisen takia.

1.9.2022 | Pääministeri Sanna Marinin hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2023 rakentaa tulevaisuuden kestävää kasvua, turvaa ostovoimaa ja tukee ihmisiä sähkön voimakkaan hinnan nousun vuoksi. Talousarvioesitys vastaa Venäjän hyökkäyssodasta ja inflaatiosta johtuviin vaikutuksiin, vahvistaa turvallisuutta, huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta sekä jatkaa panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja vihreään siirtymään.

23.9.2024 | Sisäministeriö julkaisi hallinnonalansa tuottavuusohjelman samassa yhteydessä, kun valtioneuvosto antoi vuoden 2025 talousarvion eduskunnalle 23. syyskuuta.

3.9.2024 | Pääministeri Orpon hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2025 vahvistaa talouden kasvuedellytyksiä. Yksityisen sektorin vetämä talouskasvu turvaa myös julkisen talouden rahoituspohjan. Julkisen talouden vaikean tilanteen vuoksi päätetyt nopeavaikutteiset velkaantumista hillitsevät toimet etenevät.

3.9.2024 | ”Ensi vuoden budjettiehdotus on osoitus siitä, että hallituksella on tahto vahvistaa turvallisuutta. Suomessa apua saa hädän hetkellä”, toteaa liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne.

13.8.2020 | Sisäministeriö ehdottaa hallinnonalalleen määrärahaa vuoden 2021 talousarvioon yhteensä 1,621 miljardia euroa, mikä on 92,6 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Pääministeri Marinin hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on turvallinen oikeusvaltio, turvallisuuden tunne vahvistuu ja turvallisuusviranomaisten toimintakyky varmistetaan. Sisäministeriön pääluokkaan ehdotettavilla määrärahoilla toteutetaan näitä tavoitteita.

23.9.2024 | Hallitus esittää sisäministeriön pääluokkaan vuoden 2025 talousarviossa yhteensä 2,2 miljardia euroa. Hallinnonalan määrärahataso laskee 372 miljoonaa euroa verrattuna tähän vuoteen. Suurimmat hallituksen esittämät uudet lisäykset ovat poliisille 11 miljoonaa euroa ja Rajavartiolaitokselle 6 miljoonaa euroa. Lisäyksillä vastataan toimintaympäristön ja turvallisuustilanteen muutoksiin.

27.9.2021 | Vuoden 2022 talousarvioesityksessä sisäministeriön pääluokkaan ehdotetaan yhteensä noin 1,566 miljardia euroa. Poliisitoimen osuus tästä on 856 miljoonaa, Rajavartiolaitoksen noin 280 miljoonaa, pelastustoimen ja Hätäkeskuslaitoksen 87 miljoonaa ja maahanmuuton 160 miljoonaa.

9.8.2024 | Sisäministeriön ehdotuksessa vuoden 2025 talousarvioon esitetään määrärahoja hallinnonalalle yhteensä noin 2,19 miljardia euroa, mikä on noin 391 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa.

7.10.2019 | Hallitus esittää vuoden 2020 talousarviossa sisäministeriön pääluokkaan yhteensä noin 1,5 mrd. euroa, mikä on 22,7 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Sisäministeriön hallinnonalan budjetti laskee hallituskaudella hieman ollen vuonna 2023 noin 1,48 mrd. euroa. Eduskunta päättää joulukuussa vuoden 2020 talousarviosta.

14.9.2018 | Sisäministeriön hallinnonalan budjetiksi vuodelle 2019 esitetään noin 1,5 miljardia euroa. Kokonaisuutena ensi vuoden talousarvioesitys on noin 24 miljoonaa euroa pienempi kuin kuluvan vuoden varsinainen talousarvio.

19.9.2017 | Sisäministeriön hallinnonalan budjetti vuodelle 2018 on noin 1,5 miljardia euroa. Kokonaisuutena talousarvioesitys vuodelle 2018 on noin 56 miljoonaa euroa pienempi kuin kuluvan vuoden varsinainen talousarvio. Määrärahojen muutos johtuu suurimmaksi osaksi pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon tarvittavan määrärahan pienenemisestä suhteessa edelliseen vuoteen.

19.9.2023 | Pääministeri Petteri Orpon hallitus on ensimmäisessä budjettiriihessään päättänyt ratkaisuista, joilla Suomea lähdetään kääntämään kestävän kasvun uralle. Hallitus käynnistää työllisyyttä ja kasvua vauhdittavia rakenteellisia uudistuksia, joiden myönteiset vaikutukset julkiseen talouteen näkyvät lähivuosina. Lisäksi hallitus päätti sopeutustoimista.

15.9.2016 | Sisäministeriön talousarvioesitys vuodelle 2017

17.11.2022 | Hallitus esittää vuoden 2023 talousarvion täydennyksessä sisäministeriön hallinnonalalle yhteensä noin 217 miljoonaa euroa.

5.8.2022 | Sisäministeriö esittää hallinnonalalleen määrärahaa vuoden 2023 talousarvioon yhteensä noin 2,453 miljardia euroa, mikä on 862 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Lisäyksen taustalla ovat Venäjän hyökkäyssodan takia kevään kehyspäätöksessä tehdyt lisäykset sisäiseen turvallisuuteen ja varautumiseen.

13.8.2021 | Sisäministeriö esittää hallinnonalalleen määrärahaa vuoden 2022 talousarvioon yhteensä 1,692 miljardia euroa, mikä on 115,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Sisäministeriön talousarvioehdotuksessa 2022 korostuvat lisäykset, jotka ovat välttämättömiä hallinnonalan perustoiminnan turvaamiseksi. Lisäysten suuruusluokka on poikkeuksellisen suuri johtuen erittäin niukasta kehyspäätöksestä vuosille 2022−2025.

16.9.2020 | Pääministeri Marinin hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on turvallinen oikeusvaltio, turvallisuuden tunne vahvistuu ja turvallisuusviranomaisten toimintakyky varmistetaan. Sisäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahaa vuoden 2021 valtion talousarvioon yhteensä 1,568 miljardia euroa.

19.1.2022 | Sisäministeriö on tänään 19.1. lähettänyt lausuntokierrokselle luonnokset lakimuutoksista, jotka tukisivat varautumista mahdolliseen laajamittaiseen maahantuloon. Kyseessä on jatkoa hallituksen esitykselle, jolla viime vuonna muutettiin vastaanottolakia. Muutosten tarve on tunnistettu kehittämistyössä, jota viranomaiset ovat tehneet vuodesta 2015 alkaen.