Alaikäiset turvapaikanhakijat

Tavoitteet ja tuotokset

Tavoitteena on selvittää lainsäädännöstä johtuvien tiedonkulkuun liittyvien ongelmien ratkaisumahdollisuuksia eri ulkomaalaisasioista vastaavien viranomaisten välillä erityisesti vailla huoltajaa olevien alaikäisten turvapaikan- ja oleskeluluvanhakijoiden osalta.

Tavoitteena on niin ikään selventää, mille viranomaistaholle Suomessa kuuluu vailla huoltajaa olevan alaikäisen turvapaikan- ja oleskeluluvanhakijan perheenjäsenten jäljittämisvastuu, miten jäljittämisvastuu kansallisesti määritellään, millaisia toimenpiteitä jäljittäminen käytännössä edellyttää, millaisiin kestäviin ratkaisuihin jäljittäminen voi lapsen kannalta johtaa sekä miten lapsen edun toteutuminen erityisesti palauttamistilanteissa varmistetaan.

Lisäksi tavoitteena on laatia kansalliset säännökset tiedonkulusta ja perheenjäsenten jäljittämisestä.

Lähtökohdat

Valmisteltaessa eduskunnan käsittelyssä olevaa hallituksen esitystä ulkomaalaislaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 28/2003 vp.) oli esillä tarve saada Ulkomaalaisviraston päätöksentekoa varten sellaisia tietoja, joita muilla viranomaisilla mahdollisesti on alaikäisistä turvapaikanhakijoista. Asiaan liittyvien monien näkökohtien vuoksi selvitystyötä ei kuitenkaan saatu ajoissa valmiiksi.

Tiedonkulku ja alaikäisten vailla huoltajaa olevien turvapaikanhakijoiden vanhempien jäljittäminen tuli uudestaan ajankohtaiseksi sierraleonelaisten jalkapalloilijoiden kohdalla vuoden alussa. Yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä ja muissa Euroopan maissa omaksuttujen ratkaisujen kartoittaminen ovat osoittaneet, että tiedonkulkukysymykseen ja muihinkin yksin tulleita alaikäisiä koskeviin kysymyksiin on syytä palata. Syksyllä 2002 kesken jäänyttä selvitystyötä on sisäasiainministeriön näkemyksen mukaan nyt tarpeellista jatkaa.

Tiedonkulkukysymys liittyy läheisesti turvapaikanhakijalasten perheenjäsenten jäljittämiseen. Lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta on tärkeätä, että lapsi tietää, missä hänen vanhempansa ovat. Toisaalta lapsen perhesiteillä ja sillä, mihin maahan ne painottuvat, on kiistaton merkitys Ulkomaalaisviraston turvapaikka- ja oleskelulupapäätöksen samoin kuin mahdollisen myöhemmän perhesiteen perusteella tehdyn oleskelulupapäätöksen kannalta.

Euroopan unionissa jo hyväksytyssä vastaanottodirektiivissä (19 artikla) ja määritelmädirektiivissä (28 artikla), josta 30.3.2004 OSA-neuvostossa saavutettiin poliittinen yksimielisyys, on molemmissa säännös, joka edellyttää jäsenvaltioiden ryhtyvän toimenpiteisiin ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten perheenjäsenten jäljittämiseksi mahdollisimman nopeasti. Velvollisuus jäljittää alaikäisen turvapaikanhakijan perheenjäsenet kohdistuu jäsenvaltion toimivaltaisiin viranomaisiin. Myös Suomessa on määriteltävä jäljittämisvastuun kohdentuminen direktiivien täytäntöönpanoon asetetun ajan kuluessa. Vastaanottodirektiivin osalta aikaa kansalliseen täytäntöönpanoon on 6.2.2005 asti.