Ulkomaalaisviraston tulostavoitteiden toteutumisen ja alueellistamisen toimeenpanon ohjaushanke

Tavoitteet ja tuotokset

Hankkeen tavoitteena on parantaa Ulkomaalaisviraston palvelukykyä siten, että sisäasiainministeriön vuosien 2004-2008 hallinnonalan tulossuunnitelma Ulkomaalaisviraston osalta toteutuu. Tavoitteena on ohjata Ulkomaalaisviras-ton alueellistamisen toimeenpanoa ja sen hyödyntämistä päätöksenteossa. Työnkulkuja tulee yksinkertaistaa, johtamista tulee terävöittää, hakemusten esikäsittely tulee saada toimimaan ja alueellistettujen yksiköiden toiminta tulee saada käyntiin.


Palvelukyvyn tehostamiseksi em. tulossuunnitelmassa on asetettu seuraavat keskimääräiset käsittelyajat vuodeksi 2004:

oleskeluluvat ( maahanmuutto ) 4 kk
turvapaikkaratkaisut, normaali menettely 7 kk
turvapaikkaratkaisut, ilmeisen perusteeton 4 kk
turvapaikkaratkaisut, turvallinen alkuperä-
tai turvapaikkamaa 2 kk
kansalaisuushakemukset 1,5 v
kansalaisuusilmoitukset 2 kk
matkustusasiakirjat 5 kk

Lisäksi ennen vuoden 2003 loppua vireille tulleet turvapaikkahakemukset tulee olla ratkaistu ennen uuden ulkomaalaislain voimaantuloa ja vastaanottokeskuksissa odottaa vuoden 2004 lopussa alle 1000 hakijaa UVI:n päätöstä. Hallituksen vuoden 2004 talousarvioneuvotteluissa on sovittu, että mikäli turvapaikka-asioiden käsittelyn nopeutuminen ei vuodesta 2005 lähtien vapauta työministeriön pääluokan turvapaikkamenoista riittävästi voimavaroja ulkomaalaislain Ulkomaalaisvirastolle aiheuttamien lisävoimavaratarpeiden kattamiseksi, kyseiset tarpeet katetaan sisäasiainministeriön pääluokan sisäisin siirroin kehysten puitteissa. Sisäasiainministeriön ja työministeriön välisissä neuvotteluissa on todettu, että turvapaikkahakemusten seitsemän kuukauden keskimääräiseen käsittelyaikaan pääseminen mahdollistaa tarvittavien määrärahojen siirron työministeriön pääluokasta edellyttäen, että hakijoiden määrä on enintään noin 3 000. Määrärahatarve on arvioitu 3 800 000 euroksi.

Vuonna 2004 ratkaistaan 4500 kansalaisuushakemusta.

Lähtökohdat

Ulkomaalaisvirasto tekee ulkomaalaisten maahantuloa, maassa oleskelua ja maasta poistamista koskevia päätöksiä, ratkaisee kansalaisuutta koskevat hakemukset sekä antaa pakolaisten matkustusasiakirjat ja muukalaispassit. Ulkomaalaisvirasto pitää myös ulkomaalaisrekisteriä.

Ulkomaalaisviraston toiminnan tuloksellisuutta voidaan arvioida keskimääräisillä käsittelyajoilla (palvelukyky), tehtyjen päätösten määrillä per yksikkö/ratkaisija (tuottavuus) sekä päätösten pysyvyydellä muutoksenhaussa (laatu).

Turvapaikka-asioissa käsittelyajoilla on suora kustannusvaikutus turvapaikanhakijoiden vastaanottoon. Pitkät käsittelyajat vaikuttavat myös siten, että hakijoille, jotka eivät ole suojelun tarpeessa, annetaan oleskelulupa hakemuksen käsittelyn aikana Suomeen syntyneen siteen vuoksi. Tämä osoittaa selkeästi sen, että päätöksenteko ja muutoksenhaku eivät toimi riittävän tehokkaasti.

Ulkomaalaisviraston toimintaan ovat viime aikoina vaikuttaneet mm. kansalaisuuslainsäädännön muutos sekä aloitettu turvapaikanhakijoiden kuulustelutoiminta. Uuden ulkomaalaislain mukaan vainon perusteiden selvittäminen siirtyy kokonaan poliisilta Ulkomaalaisvirastolle. Tämä muuttaa ratkaisevasti tähänastista työprosessia turvapaikkalinjalla.

Maahanmuuttohallinnon hajanaisuus, muiden viranomaisten toimenpiteet ja Ulkomaalaisviraston virkamiesten muut työtehtävät pidentävät merkittävästi käsittelyaikoja.

Vuodesta 2001 alkaen Ulkomaalaisvirasto on vuosittain ratkaissut enemmän hakemuksia kuin niitä on jätetty. Kuitenkin edellisiltä vuosilta on jäänyt turvapaikkahakemuksia jonoon, mikä nostaa keskimääräisen käsittelyajan v 2003 runsaaseen 300 vuorokauteen. Turvapaikkakuulustelujen vuodeksi 2003 asetettu määrällinen tavoite ei myöskään toteutunut.

Turvapaikkaprosessi on selkeästi liian hidas. Tähän vaikuttavia tekijöitä on selvitetty sekä Ulkomaalaisviraston sisällä että ulkopuolisten konsulttien toimeksiannoissa. Käsittelyaikojen nopeuttamiseksi onkin toteutettu useita toimenpiteitä, jotka eivät kuitenkaan ole kaikilta osin osoittautuneet riittäviksi. Systemaattiseen kehittämistyöhön ei ole ollut riittävästi voimavaroja, minkä vuoksi uudistukset ovat toteutuneet liian hitaasti.

Kansalaisuushakemusten käsittelyajat ovat myös hakijan kannalta aivan liian pitkiä. Esimerkiksi lain määräämä asumisaika, jonka jälkeen voi saada Suomen kansalaisuuden, pitenee käsittelystä johtuen usealla vuodella. Tämä liittyy menettelytavoissa ilmeneviin ongelmiin, jotka saattavat osaltaan hidastaa käsittelyä. Kansalaisuusasiat ovat kasvaneet määrällisesti viime vuosien aikana varsin nopeasti eikä ratkaisuvauhti ole vastannut tätä kasvua. Koska käsittelyyn tulee yli kaksi vuotta aikaisemmin jätettyjä hakemuksia, joudutaan useissa tapauksissa pyytämään jo toimitettuja asiakirjoja uudestaan, koska hakijoiden elämäntilanteessa on odotusaikana tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka edellyttävät uusia asiakirjoja nykyisestä tilanteesta. Tämä hidastaa ratkaisevasti käsittelyä.

Maahanmuuttoasioiden käsittelyajat ovat suunnilleen pohjoismaista tasoa ja kansainvälisesti vertailukelpoisia.

Myös eduskunnan apulaisoikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri ovat kiinnittäneet päätöksissään huomiota Ulkomaalaisviraston turvapaikka- ja kansalaisuusasioiden pitkiin käsittelyaikoihin ja edellyttäneet lisätoimenpiteitä niiden lyhentämiseksi. Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen mielestä turvapaikanhakijoiden säilyttämisen sijasta painopisteen tulisi olla turvapaikkahakemusten ratkaisemisessa ja turvapaikkaprosessissa. Turvapaikkahakemusten käsittelyä ei hänen mukaansa tule nopeuttaa turvapaikkamenettelyn laadun ja turvapaikanhakijoiden oikeusturvan kustannuksella.