Sisäasiainministeriön hallinnonalan strategia ulkomaalaislainsäädännön ja -hallinnon kehittämiseksi

Lähtökohdat

Sisäasiainministeriön hallinnonalalla on useita ulkomaalaishallinnon rakenteiden ja ulkomaalaislainsäädännön kehittämistarpeita, joita ei ole koottu yhtenäisesti noudatettavaksi strategiaksi vaan niitä hoidetaan yksittäisinä hankkeina ja toimeksiantoina.

Ulkomaalaislainsäädäntö

Uusi ulkomaalaislaki on ollut voimassa 1.5.2004 lukien. Eduskunta edellytti lain hyväksyessään hallituksen seuraavan tarkkaan uuden ulkomaalaislain toimivuutta ja soveltamista ottaen seurannassa huomioon muun ohella
a) lapsen asemaan ja etuun liittyvät eri kysymykset,
b) ulkomaalaisten opiskelijoiden ja muidenkin ulkomaalaisten työnteko-oikeuden helpottaminen ja laajentaminen,
c) ulkomaalaisasioiden käsittelyn nopeuttaminen kokonaisuutena ja erityisesti turvapaikkamenettelyssä selvissä tapauksissa,
d) Ulkomaalaisviraston omaa päätöksentekoa koskevan valitusoikeuden käytön laajuus ja
e) ulkomaalaishallinnon tehostaminen
sekä seurannan ja siihen liittyvän selvitystyön perusteella valmistelevan eduskunnalle annettavaksi – tarvittaessa nopeasti ja yksittäisinäkin asioina – uutta ulkomaalaislakia koskevat muutosehdotukset.

Eduskunta edellytti lisäksi hallituksen valmistelevan kiireellisesti eduskuntakäsittelyä varten ulkomaalaislakia täydentävinä normeina
a) ihmiskaupan uhrien asemaa koskevat säännökset,
b)henkilön maasta poistamisen täytäntöönpanoon liittyvät menettelytapasäännökset mukaan lukien pakko- ja voimakeinojen käyttäminen ja
c) poikkeuksellisia oloja varten tarpeelliset poikkeamismahdollisuudet ulkomaalaislain säännöksistä sekä henkilöiden laajamittaista maahantuloa koskevat säännökset valmiuslain mukaisiksi toimivaltuuksiksi.

Hallitus on jo antanut esityksen opiskelijoiden asemasta. Ihmiskaupan uhreja, henkilön maastapoistamisen täytäntöönpanoon liittyviä menettelytapasäännöksiä sekä alaikäisiä koskevat hankkeet ovat erillisinä käynnissä.

Valmisteilla ovat seuraavat EU-lainsäädännön voimaansaattamisesta johtuvat lakimuutokset:
a) perheen yhdistäminen
b) pitkään oleskelleet kolmannen maan kansalaiset,
c) unionin kansalaisten vapaa liikkuvuus ja
d) pakolaisen määritelmä.

Lain soveltamiskäytännön seurannassa on ilmennyt myös muita lainmuutostarpeita, joita on jo alustavasti listattu.

Ulkomaalaishallinto

Ilmeistä tarvetta on kehittää myös ulkomaalaishallinnon rakenteita. Osa kehittämisestä koskee sisäasiainministeriön hallinnonalan sisäistä työnjakoa, mutta samalla on tarpeen tarkastella rakenteita kokonaisuudessaan. Maahanmuuttohallinnon kokoamista sisäasiainministeriön yhteyteen ovat 1990-luvulla esittäneet eduskunnan hallintovaliokunta ja yksi selvitysmies. Vuonna 2004 samaa esittivät Ulkomaalaisviraston alueellistamista tutkineen selvitysmiehen lisäksi sekä valtiontalouden tarkastusvirasto että valtiontilintarkastajat. Hallinto on kuitenkin edelleen hajanainen: päätöksenteosta vastaa sisäasiainhallinto (Ulkomaalaisvirasto) ja vastaanotosta, säilöönottoyksiköstä ja kotouttamisesta työhallinto (työministeriö). Hajanaisuudesta seuraa ongelmia ja kustannuksia. Tilannetta parantaisi malli, jossa kokonaisvastuu politiikan linjauksista ja kustannuksista on osoitettu yhdelle ministeriölle, joka toimii yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Tämä on myös kansainvälisesti yleinen malli. Esimerkiksi kaikissa muissa Pohjoismaissa maahanmuuttopolitiikka, turvapaikkapäätöksenteko ja vastaanoton hallinnointi ja rahoitus kuuluvat saman ministeriön hallinnonalaan.

Hallitus on parhaillaan laatimassa maahanmuuttopoliittista ohjelmaa, joka osaltaan voi aiheuttaa muutostarpeita sekä lainsäädäntöön että hallintoon. Maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat liittyvät lisäksi sisäisen turvallisuuden ohjelmaan. Myös valtionhallinnon tuottavuusohjelmasta tulee tarpeita kehittää niin lainsäädäntöä kuin hallintoakin. Asioita selvitetään nyt erillisissä hankkeissa ja yksittäisillä toimeksiannoilla. Kokonaisnäkemyksen muodostamiseksi hankkeet tulee saattaa osaksi kokoavaa hanketta, jossa saadaan aikaan sisäasiainhallinnon yhteinen strategia.