Siviilitiedustelulla suojataan Suomen kansallista turvallisuutta

Suomessa tuli kesäkuun alussa 2019 voimaan siviilitiedustelulainsäädäntö, jonka tavoitteena on parantaa suomalaisen yhteiskunnan mahdollisuuksia suojautua kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvilta vakavilta uhkilta. Tällaisia uhkia ovat esimerkiksi terrorismi, joukkotuhoaseiden levittäminen, vieraiden valtioiden Suomeen kohdistama vakoilu tai elintärkeän infrastruktuurin lamauttaminen.

Tiedustelu tuottaa valtion ylimmälle johdolle päätöksenteon kannalta välttämätöntä tietoa Suomen turvallisuusympäristöstä ja mahdollistaa sen, että uhkien torjunnasta vastaavat viranomaiset voivat estää niiden toteutumisen. Suomen turvallisuusympäristö muuttuu nopeasti, ja uudet uhat edellyttävät uudenlaista valmiutta ja varautumista.

Suojelupoliisi käyttää siviilitiedustelutoimivaltuuksia

Uudet siviilitiedustelutoimivaltuudet ovat vain suojelupoliisin käytössä ja niitä on mahdollista käyttää myös ulkomailla. Suojelupoliisin tiedonhankinnan perustana on jatkossa rikosten estämisen ja paljastamisen lisäksi kansallinen turvallisuus. Tiedonhankinnan painopisteen siirtyessä tiedustelullisempaan suuntaan, kansallisen turvallisuuden uhkat voidaan havaita ja niihin voidaan myös reagoida nykyistä varhaisemmassa vaiheessa.

Suojelupoliisin tehtävä laajenee tiedustelulainsäädännön myötä. Suojelupoliisin tehtävänä on jatkossa sisäministeriön ohjauksen mukaisesti hankkia tietoa myös kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi. Suojelupoliisin rooli on toimia tiedonhankintaorganisaationa. Varsinaisista torjuntatoimenpiteistä kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan puuttumiseksi vastaavat muut viranomaiset

Tietoliikennetiedustelulla havaitaan vakavat uhkat verkossa

Yksi uusi tiedustelumenetelmä on tietoliikennetiedustelu. Tietoliikennetiedustelulla suojelupoliisi voi saada kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeää tietoa Suomen rajat ylittävistä tietoliikennekaapeleista. Tiedustelumenetelmillä ei saa hankkia tietoa rikosperusteisesti, vaan valtuuksia käytetään vain kaikkein vakavimpien Suomeen kohdistuvien uhkien havaitsemiseen.

Siviilitiedustelulainsäädäntö ei mahdollista yleistä, kohdentamatonta ja kaiken kattavaa tietoliikenteen seurantaa, vaan suojelupoliisin on jokaisessa yksittäisessä tapauksessa perusteltava, miksi on välttämätöntä seuloa tiettyä tietoliikennettä tiettynä aikana. Käräjäoikeus päättää tietoliikennetiedusteluluvan käyttämisestä.

Kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaava toiminta kohdistuu viime kädessä tavallisten ihmisten henkeen ja terveyteen. Esimerkiksi terroritekojen uhrit voivat olla sattumanvaraisesti valikoituneita yksittäisiä kansalaisia, kun taas Suomeen kohdistuvalla vakoilulla on kansantaloutta heikentäviä vaikutuksia, jotka saattavat heijastua jopa työllisyystilanteeseen.

Tiedustelutoimintaa valvotaan tarkasti

Tiedustelutoimintaa valvoo tiedusteluvalvontavaltuutettu sekä eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta.

Samaan aikaan siviilitiedustelulainsäädännön kanssa 1.6.2019 tuli voimaan myös sotilastiedustelulainsäädäntö, jolla mahdollistetaan Puolustusvoimien tiedonhankinta sotilastiedustelun kohteista .

Lisätietoja

Marko Meriniemi, Lainsäädäntöneuvos 
sisäministeriö, Poliisiosasto, Lainsäädäntöyksikkö 0295488561