Siviilitiedustelu suojaa Suomen kansallista turvallisuutta

Siviilitiedustelulainsäädännön tavoitteena on suojata suomalaista yhteiskuntaa kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvilta vakavilta uhkilta. Tällaisia uhkia ovat esimerkiksi vieraiden valtioiden Suomeen kohdistama vakoilu, terrorismi, elintärkeän infrastruktuurin lamauttaminen tai joukkotuhoaseiden levittäminen. 

Siviilitiedustelulain antamia toimivaltuuksia käyttää Suomessa suojelupoliisi, joka hankkii tietoa valtiojohdon päätöksen tueksi. Sotilastiedustelulainsäädännön perusteella puolustusvoimat hankkii tietoa sotilastiedustelun kohteista. Siviili- ja sotilastiedustelu tekevät tiivistä yhteistyötä.

Siviilitiedustelulain uudistaminen käynnissä

Sisäministeriössä on käynnissä lainsäädäntöhanke, jolla siviilitiedustelulainsäädäntöä uudistetaan vastaamaan muuttuneen turvallisuus- ja kybertoimintaympäristön vaatimuksiin. Lainsäädäntöä tarkistetaan niin toimivaltuuksien kuin tiedonsaanti- ja luovutusoikeuksienkin osalta. Esimerkiksi suojelupoliisin tiedustelutoimivaltuuksia päivitetään siten, että ne vastaavat teknologiseen kehitykseen.

Niin sanottua palomuurisääntelyä on tarkoitus muuttaa niin, että se mahdollistaa riittävän laajasti suojelupoliisin tiedustelutietojen luovuttamisen poliisille ja muille viranomaisille, joilla on toimivaltuudet konkreettisesti puuttua suojelupoliisin havaitsemaan kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan. Suojelupoliisin ja muiden turvallisuusviranomaisten välinen toimiva yhteistyö ja tietojen vaihtaminen ovat välttämätöntä kansallisen turvallisuuden uhkien torjumiseksi. 

Siviilitiedustelulle asetetaan vuosittain painopisteet

Sisäministeriö vastaa siviilitiedustelun ohjauksesta. Ministeriö asettaa vuosittain siviilitiedustelulle painopisteet, jotka ohjaavat suojelupoliisin toimintaa ja määrittelevät ne aihealueet, joista suojelupoliisi hankkii tietoa ja raportoi. 

Siviilitiedustelun painopisteet perustuvat valtion ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon tietotarpeisiin. Painopisteitä valmistellessa sisäministeriö ja suojelupoliisi käyvät laajasti keskusteluja valtion poliittisen ja virkamiesjohdon kanssa tietotarpeiden kartoittamiseksi. Siviilitiedustelun painopisteet ovat salassa pidettävää tietoa.

Painopisteitä määriteltäessä huomioidaan turvallisuuteen vaikuttava toimintaympäristö ja siinä tapahtuneet muutokset. Tarvittaessa painopisteitä voidaan muuttaa vuoden aikana, jos toimintaympäristön muutokset sitä edellyttävät.

Suojelupoliisi käyttää siviilitiedustelutoimivaltuuksia

Suojelupoliisin tehtävänä on sisäministeriön ohjauksen mukaisesti hankkia tietoa kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi sekä havaita, estää ja paljastaa sellaisia toimia, hankkeita ja rikoksia, jotka voivat uhata valtio- tai yhteiskuntajärjestystä tai Suomen sisäistä tai ulkoista turvallisuutta. Siviilitiedustelua koskevat toimivaltuudet ovat vain suojelupoliisin käytössä.

Suojelupoliisin ensisijainen tehtävä on tuottaa tiedustelutietoa valtion ylimmälle johdolle ja muille turvallisuusviranomaisille. Lisäksi suojelupoliisi palvelee laajasti muita viranomaisia, yrityksiä, yhteisöjä ja kansalaisia.

Tiedustelutieto mahdollistaa kansallista turvallisuutta uhkaavan toiminnan torjunnan, johon osallistuu suojelupoliisiin lisäksi muita viranomaisia. Suomen turvallisuusympäristö muuttuu nopeasti, ja uudet uhat edellyttävät jatkuvaa valmiutta ja varautumista.

Tiedustelumenetelmien käyttö edellyttää lupaa

Laki ohjaa tiedustelumenetelmien käyttöä tarkasti. Tiedustelumenetelmiä käytetään vain vakavimpien Suomeen kohdistuvien kansallisen turvallisuuden uhkien havaitsemiseen. 
Siviilitiedustelumenetelmiä on monenlaisia, ja ne soveltuvat erilaisiin uhkiin. Menetelmiä voivat olla esimerkiksi tarkkailu, telekuuntelu ja -valvonta tai tietoliikennetiedustelu.

Siviilitiedustelumenetelmien käytöstä päättää menetelmästä riippuen tuomioistuin, Suojelupoliisin päällikkö tai tiedustelujohtaja. Suojelupoliisin on jokaisessa tapauksessa perusteltava, miksi menetelmän käyttö on välttämätöntä. 

Tiedustelutoimintaa valvotaan tarkasti

Tiedustelutoimintaa valvovat tiedusteluvalvontavaltuutettu sekä eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta. 

Tiedusteluvalvontavaltuutettu valvoo siviili- ja sotilastiedustelun laillisuutta sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista tiedustelutoiminnassa. Se on itsenäinen ja riippumaton laillisuusvalvoja, jolla on pääsy kaikkeen suojelupoliisin tietoon. 

Tiedusteluvalvontavaltuutettu julkaisee vuosittain vuosikertomuksen. 

Eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan tehtävänä on toimia siviili- ja sotilastiedustelutoiminnan parlamentaarisena valvojana. Valiokunta toimii lisäksi suojelupoliisin muun toiminnan parlamentaarisena valvojana.  

Myös sisäministeriö valvoo suojelupoliisin toimintaa.