Kiviniemi: Jatkossa huomio palvelurakenteiden uudistamiseen
- Kunta- ja palvelurakenneuudistus on nyt entistäkin tärkeämpi, jotta kunnat selviytyisivät palvelu- ja palkanmaksuvelvoitteistaan nopeasti kohoavan kustannustason oloissa. Erityiseen huoleen aiheen antaa esillä oleva kunta-alan palkankorotusten yleistaso. Hyppy palkkatasossa edellyttää vielä suurempaa loikkaa tuottavuudessa, jotta palvelujen järjestämisen taloudellinen pohja ei murene, muistutti hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi tiistaina 11.9.PARAS-hankkeen tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
Kiviniemi on tyytyväinen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen etenemiseen. - Olemme tekemässä historiallista uudistusta, se on otettu kuntakentällä tosissaan ja jo tähänastiset tulokset ovat hyvin rohkaisevia. Tärkeintä on, että prosessi jatkossakin etenee määrätietoisesti ja hallitusti.
Kuntien yhdistymisiä tapahtuu Kiviniemen mielestä odotettua selvästi enemmän ja yhteistoiminta-alueiden perustamisessa on edetty nopeasti. Suurten kaupunkiseutujen kohdalla parantamisen varaa on selvästi muun muassa palvelujen käyttämisessä kuntarajat ylittäen. Samoin palvelujen kokoamiseen laajan väestöpohjan kuntayhtymiin kannattaa pyrkiä nykyistä enemmän ja useammalla alueella.
- Tärkein johtopäätös tässä vaiheessa on se, että olemme edenneet varsin hyvin kuntarakenteiden muutoksissa ja myös yhteistoiminta-alueiden valmistelun osalta. Sen sijaan palvelurakenteet, palvelujen monipuolisemmat tuottamistavat ja tehokkaammat tuotantoprosessit ovat jääneet liiaksi taustalle. Tämä on jossain määrin ymmärrettävääkin: monissa tapauksissa ensin on koottava riittävä väestöpohja ja lomapakko, jotta päästään kunnolla sisältöihin käsiksi, Kiviniemi arvioi.
Jatkovalmistelussa on Kiviniemen mielestä korostettava nimenomaan palvelurakenteita.
- Palvelurakenteiden uudistaminen, tuotantotapojen monipuolistaminen, palveluprosessien virtaviivaistaminen, tilaaja-tuottaja-mallien käyttöönotto ja tietoteknologian hyödyntäminen vaativat eniten lisäponnisteluja. Ne ovat kaikkein keskeisimpiä välineitä palvelujen laadun ja saatavuuden varmistamiseksi, tuottavuuden parantamiseksi ja kustannusten kurissa pitämiseksi. Samoin parhaiden käytäntöjen levittämisessä on paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia tuottavuuden ja tehokkuuden parantamisesi.
- Tämä koskee myös ja erityisesti kuntia, joissa väestöpohjatavoitteet jo valmiiksi täyttyvät. Sadan pienimmän kunnan yhteenlasketut menot ovat kolme prosenttia kuntien kokonaismenoista, kun ne kuudessa suurimmassa kaupungissa lohkaisevat kolmasosan. Todellinen potentiaali tuottavuuden parantamiseksi ja menokehityksen hillitsemiseksi on suurissa kunnissa, ministeri jatkaa.
Myös suurten kaupunkiseutujen suunnitelmien sisältöön ja toteutumiseen on kiinnitettävä jatkovalmistelussa erityistä huomiota hallitusohjelman mukaisesti. - Tietyillä seuduilla on aloitettava aivan perusasioista eli luottamuksen rakentamisesta keskuskaupungin ja ympäristökuntien välille, Kiviniemi arvioi.
Kiviniemen mukaan kunnat saavat loka-marraskuussa valtion puolelta palautteen siitä, missä vaiheessa niiden valmistelutyö nyt on suhteessa puitelain vaatimuksiin. - Pyrimme yhteistyöllä siihen, että jokainen kunta ylittää puitelain riman vuonna 2009 eduskunnalle annettavaan selontekoon mennessä. Uudistuksen tavoitteetja velvoitteet koskevat luonnollisesti kaikkia kuntia myös jatkossa.
Tarkemmat aikataulut ja jatkovalmistelun muodot selviävät sitä mukaa, kun kuva tämänhetkisestä valmistelutilanteesta kuntien selvitysten ja suunnitelmien sekä muun tiedon pohjalta täsmentyy. - Olennaista on vuorovaikutus ja kumppanuus valtion ja kuntien kesken, Kiviniemi korostaa.
Lisätietoja: valtiosihteeri Timo Reina, 0500 805 158