Luottamus poliisiin pysynyt korkealla tasolla
Luottamus poliisiin on säilynyt vakaana jo pitkään. Poliisibarometriin vastanneista 92 prosenttia luottaa poliisin toimintaan melko tai erittäin paljon. Luottamukseen vaikuttavat poliisin tapa kohdella ihmisiä kunnioittavasti sekä poliisin oikeudenmukainen toiminta.
Noin 85 % vastaajista arvioi, että poliisi kohtelee ihmisiä kunnioittavasti usein tai erittäin usein ja noin 76 % puolestaan arvioi, että poliisi tekee oikeudenmukaisia ja puolueettomia päätöksiä usein tai erittäin usein.
Poliisiin toimintaan luotetaan melko yhdenmukaisesti eri puolella Suomea. Lounais-Suomessa (noin 95 %) ja Länsi-Uudellamaalla luottamus oli korkeinta (94 %) ja pienintä Itä-Suomessa (89 %). Suuria eroja luottamuksessa ikäryhmien tai sukupuolten välillä ei ollut havaittavissa. Iän myötä luottamus näyttäisi kuitenkin kasvavan jonkin verran. Eläkeläisistä noin 94 prosenttia luottaa poliisiin. Pienituloiset ja työttömät luottavat poliisin toimintaan vähemmän kuin muut.
– Kansalaisten luottamus poliisiin on korkealla tasolla. Tämäkin barometri osoittaa, että meillä on ammattitaitoiset ja hyvin koulutetut poliisit. Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on luottamus poliisiin ja se ansaitaan joka päivä poliisin kenttätyössä ja rikostorjunnassa. Tätä haluamme ehdottomasti vaalia, toteaa sisäministeri Mari Rantanen.
Poliisin lisäksi Suomessa luotetaan myös muihin turvallisuusviranomaisiin kuten palo- ja pelastusviranomaisiin sekä hätäkeskusten ja puolustusvoimien toimintaan.
Huoli nuorten tekemistä rikoksista heijastuu vastauksissa
Poliisibarometrissa mitataan vastaajien kokemaa huolta eri rikosilmiöistä. Vuoden 2024 kyselyssä tutkimukseen lisättiin kysymykset nuorten tekemistä rikoksista, järjestäytyneestä ja jengirikollisuudesta sekä petosrikoksista. Muita tutkittavia rikosilmiöitä ovat esim. pahoinpitelyt, seksuaalinen ahdistelu, terrorismi ja viharikokset.
Vastaajista noin 84 % oli huolissaan nuorten tekemistä rikoksista, 73 % ampuma-aseella tehdyistä rikoksista, 76 % huumeiden käytöstä ja myynnistä julkisilla paikoilla ja 73 % järjestäytyneestä rikollisuudesta ja jengirikollisuudesta. Vähiten huolta koettiin asuntomurroista (46 %).
– Pyrimme vastaamaan ihmisten huoliin. Nuorten tekemien rikosten voimakas kasvu on onnistuttu pysäyttämään ja ryöstörikosten määrä on laskenut merkittävästi. Olemme puuttuneet yleisillä paikoilla lisääntyneeseen huumausaineiden myyntiin ja ohjanneet käyttäjiä edelleen hoitoon. Huumeiden maahantuontia ja välitystä on torjuttu useilla kansainvälisillä yhteisoperaatioilla, jotta Suomi pysyisi jatkossakin yhtenä maailman turvallisimmista maista, poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki sanoo.
Tutkimuksen sisällölliset muutokset ovat aika ajoin välttämättömiä, jotta barometrin kysymykset vastaavat poliisin toimintaympäristön muutoksia. Sekä rikollisuus että poliisitoiminta ovat muuttuneet. Järjestäytynyt rikollisuus ja jengirikollisuuden nousu Pohjoismaissa, terrorismin uhkan kasvu Euroopassa sekä tietoverkkorikollisuus ja kansainvälinen talousrikollisuus ovat saaneet kokonaan uusia muotoja kaikkialla maailmassa.
Oma lähiympäristö koetaan vielä kohtuullisen turvallisena
Tutkimuksessa selvitettiin myös kuinka vakavana ongelmana vastaajat pitävät rikollisuutta omassa lähiympäristössään. 72 prosenttia vastaajista ei pitänyt rikollisuustilannetta kovinkaan vakavana. Noin neljäsosa vastaajista piti tilannetta melko vakavana. Itä-Uudenmaan alueen tilanne poikkeaa muista alueista. Jopa 34 prosenttia vastaajista piti lähialueensa rikollisuustilannetta melko tai erittäin vakavana. Pohjanmaalla puolestaan ainoastaan 16 % vastaajista piti rikollisuutta lähiympäristössään melko tai erittäin vakavana ongelmana.
Tutkimukseen vastanneet olivat sitä mieltä, että poliisin tulisi näkyä arjessa, ihmisten keskellä, nykyistä enemmän. Vastaajien mukaan poliisin suurempi näkyvyys lisäisi turvallisuudentunnetta ja tosiasiallista turvallisuutta. Näkyvyyden lisäksi liikennevalvonta, sekä väkivalta- ja huumerikosten selvittäminen koettiin nyt aiempaa tärkeämmäksi.
Kokonaisuutta katsottaessa kehityssuunta on kääntynyt kielteisemmäksi 2010-luvun puolivälissä. Syitä muutokseen ei tarkkaan tiedetä, mutta yhtenä syynä voidaan nähdä poliisien määrän väheneminen 2010-luvun puolessa välissä ja rikollisuudessa tapahtuneet monet muutokset.
Omaisuuteen kohdistuvista rikoksista tehdään useimmin rikosilmoitus
Rikokset voidaan jakaa karkeasti kolmeen rikostyyppiryhmään: omaisuusrikokset, väkivaltarikokset ja seksuaalirikokset. Omaisuusrikoksista kuten esim. asuntomurroista tai murtojen yrityksistä 77 prosentista tehdään rikosilmoitus. Väkivaltarikoksista, kuten aseellisista uhkauksista tai ryöstöistä tai niiden yrityksistä 32 % tapauksista tehdään rikosilmoitus. Seksuaalirikoksista ilmoitetaan poliisille ainoastaan 6–9 %.
Yleisin syy jättää rikos ilmoittamatta poliisille oli se, että rikosta ei pidetä kyllin vakavana. Tämä koski erityisesti omaisuusrikoksia. Ilmoitushaluttomuuteen saattaa vaikuttaa myös se, että asiaa pidetään yksityisenä tai pelätään kostotoimia. Nämä syyt liittyvät usein väkivaltarikoksiin ja seksuaalirikoksiin.
Noin 61 % vastaajista arvioi, että poliisi onnistuu kohtuullisen hyvin ennalta estämään väkivaltarikollisuutta tai väkivallalla uhkailua Suomessa. Noin puolet vastaajista arvioi, että poliisi onnistuu kohtuullisen hyvin saamaan murtovarkaat kiinni.
Taustaa
Poliisibarometri on toteutettu sisäministeriön, Poliisiammattikorkeakoulun ja Tilastokeskuksen yhteistyönä.
Poliisibarometri on tutkimussarja, jossa tutkitaan kansalaisten arvioita poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Barometrin aineisto kerättiin syksyllä 2024. Tutkimuksen otokseen poimittiin 8500 henkilöä Suomen väestöä koskevasta Tilastokeskuksen tietokannasta. Tutkimuksen perusjoukossa olivat Manner-Suomessa asuvat 15–79 -vuotiaat henkilöt. Tutkimukseen vastasi yhteensä 4164 henkilöä ja vastausprosentti oli noin 49,0 %.
Lisätietoja:
tutkija Matti Vuorensyrjä, Poliisiammattikorkeakoulu, p. 0295 483 806, [email protected]
johtava asiantuntija Aino Salmi, sisäministeriö, p. 0295 488 685, aino.m.salmi(at)gov.fi