Rahankeräyksen uudistaminen etenee − sidosryhmiä kuultiin työpajoissa
Sisäministeriön esiselvityshankkeessa on kartoitettu erilaisia vaihtoehtoja rahankeräystoiminnan sujuvoittamiseksi. Perjantaina 2.6. sidosryhmille esiteltiin hankkeen työryhmän valmistelemia alustavia lähtökohtia rahankeräyslain uudistamiseksi. Sidosryhmät ottivat kantaa työryhmän esitykseen työpajoissa. Esiselvitystä tehnyt työryhmä ehdottaa, että jatkossa rahankeräyksiä olisi kahdenlaisia: "jatkuvia rahankeräyksiä" ja "pienkeräyksiä".
- Kentällä on monenlaisia eri toimijoita ja tarpeita, siksi ehdotamme, että toistuvasti rahankeräyksiä järjestäville yhteisöille ja toisaalta pieniä spontaaneja sekä kansalaistoimintaa tukevia rahankeräyksiä järjestäville tahoille olisi erilliset menettelyt, kertoi ylitarkastaja Sini Lahdenperä kuulemistilaisuudessa.
Yleishyödyllisyysedellytys säilyisi jatkuvilla rahankeräyksillä
Jatkuva rahankeräys tarkoittaisi yhden tai useamman rahankeräyksen järjestämistä jatkuvasti. Rahankeräysten järjestäminen edellyttäisi rahankeräysoikeutta, jonka viranomainen, eli Poliisihallitus, myöntäisi toistaiseksi voimassa olevaksi ajaksi. Rahankeräysoikeuden saamisen jälkeen kunkin yksittäisen keräyksen aloittamisesta annettaisiin tieto viranomaiselle.
Yleishyödyllisyysedellytys säilyisi jatkuvissa rahankeräyksissä sekä kerääjän että keräystarkoituksen osalta. Lähtökohtaisesti valtio, kunta tai kuntayhtymä ei voisi saada rahankeräysoikeutta.
Pienkeräyksillä helpotettaisiin kansalaistoimijoiden mahdollisuuksia kerätä rahaa
Pienkeräyksillä tarkoitettaisiin yksittäisiä spontaaneja tai kansalaistoimijoiden järjestämiä pienimuotoisia keräyksiä, joiden järjestäminen ei edellyttäisi rahankeräysoikeuden hakemista. Pienkeräyksissä niin kerääjältä kuin keräystarkoitukseltakaan ei edellytettäisi yleishyödyllisyyttä. Yritystoiminnan eri muodot voitaisiin kuitenkin rajata pienkeräyksiin oikeutettujen kerääjien ulkopuolelle.
Myös ns. "rekisteröimättömät yhteisöt" (useampi luonnollinen henkilö) voisivat järjestää pienkeräyksiä. Tietyt keräystarkoitukset, kuten elinkeinotoiminnan tukeminen ja henkilökohtaisen varallisuuden kasvattaminen voitaisiin sulkea pois sallituista keräystarkoituksista.
Pienkeräyksen aloittamisesta tehtäisiin ilmoitus viranomaiselle. Keräystuotto saisi olla (esim.) enintään 10 000 euroa ja se saisi kestää (esim.) enintään kuusi kuukautta. Pienkeräyksellä ei olisi tarkoitus korvata jatkuvaa rahankeräystoimintaa ja tästä syystä rajoitettaisiin myös sitä kuinka usein pienkeräyksiä saisi järjestää (esim. kerran vuodessa).
Tavoitteena rahankeräystoiminnan sujuvoittaminen
Työryhmän esitys sai pääasiassa myönteisen vastauksen sidosryhmien keskuudessa. Työpajoihin osallistuneista suurin osa edusti isompia, vakiintuneita järjestöjä, joille luonteva tapa kerätä rahaa olisi jatkuva rahankeräys.
Uudistetun menettelyn vaikutukset rahankeräysten järjestäjien hallinnolliseen taakkaan koettiin yleisesti ottaen positiivisiksi. Rahankeräysluvan hakeminen on raskain vaihe prosessissa ja tämän vaiheen muuttaminen siten, että jatkuvan rahankeräyksen osalta lupaa haettaisiin vain kerran, sujuvoittaisi menettelyä huomattavasti. Pienkeräysten koettiin puolestaan olevan hyvä mahdollisuus pienemmille toimijoille.
Sidosryhmät pitivät kuitenkin tärkeänä sitä, että pienkeräysten kesto rajataan riittävän lyhyeksi ajaksi. Ehdotus, että pienkeräyksen aloittamiseen vaadittaisiin vähintään kolme henkilöä (kuten yhdistyksen perustamiseen) sai myös kannatusta.
Työ rahankeräyslain uudistamiseksi jatkuu sisäministeriössä. Seuraavaksi sisäministeriö kuulee kansalaistoimijoita työpajatilaisuudessa esitellyistä rahankeräyslain uudistamisen lähtökohdista. Uudistuksen tavoitteena on ennen kaikkea sujuvoittaa rahankeräystoimintaa. Samalla on kuitenkin tarkoitus pitää kiinni voimassa olevan rahankeräyslain tavoitteessa estää epärehellinen toiminta rahankeräysten yhteydessä.
Esiselvityshankkeen toimikausi jatkuu tämän vuoden loppuun asti. Hankkeen loppuraportti kirjoitetaan hallituksen esityksen muotoon ja työryhmämietintö on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle tammikuussa 2018. Harkinnassa on lausuntokierroksen yhteydessä järjestää vielä yksi laajempi kuulemistilaisuus.
Rahankeräystoiminnan kehittäminen
Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Jukka Tukia, p. 0295 488 573, [email protected]
ylitarkastaja Sini Lahdenperä, p. 0295 488 312, [email protected]