Rajavalvontaan lisärahoitusta, kunnille korvataan ukrainalaispakolaisten vastaanoton kustannuksia
Hallitus on julkisen talouden suunnitelmaa koskevissa neuvotteluissaan 5.4.2022 päättänyt lisäpanostuksista rajavalvontaan, Ukrainasta sotaa paenneiden vastaanottoon ja kyberturvallisuuden vahvistamiseen. Lisäksi sisäministeriöön viime keväänä kohdennetut kehyssäästöt peruttiin.
– Mittavat panostukset omaan turvallisuuteemme ja pakolaisten vastaanottamiseen ovat tämän kehysriihen keskiössä, sisäministeri Krista Mikkonen toteaa.
Rajavartiolaitoksen suorituskykyä vahvistetaan
Muuttuneessa turvallisuustilanteessa Rajavartiolaitoksen suorituskykyä vahvistetaan merkittävällä lisärahoituksella. Rajaturvallisuuden ylläpitämiseen, alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen, laajamittaisen maahantulon hallintaan ja meriturvallisuuteen osoitetaan merkittävästi lisävoimavaroja. Tämä näkyy muun muassa henkilöstön määrän nopealla lisäämisellä noin 100 rajavartijalla ja uusina investointeina.
Rajavartiolaitoksen uusien lentokoneiden hankintaan varaudutaan 163 miljoonalla. Muuttuneesta turvallisuustilanteesta aiheutuviin välttämättömiin lisähankintoihin kohdennetaan 20 miljoonaa vuonna 2022, 45 miljoonaa vuonna 2023 ja 46 miljoonaa vuonna 2024 sekä 6,4 miljoonaa vuosina 2025 ja 2026. Tähän sisältyy esimerkiksi maa- ja merirajan teknisen valvontajärjestelmän jälkimmäisen vaiheen rahoitus.
Maahanmuuttovirastolle lisärahoitusta ukrainalaispakolaisten vastaanottoon
Suomi toivottaa tervetulleeksi Ukrainan sotaa pakenevat ihmiset ja haluaa auttaa heitä. Hallitus päätti lisärahoituksesta Maahanmuuttovirastolle Ukrainasta paenneiden ihmisten vastaanoton menoihin sekä tilapäistä suojelua koskevien hakemusten käsittelyyn. Tavoitteena on, että Maahanmuuttovirasto tekee sotapakolaisten palveluiden toteuttamisessa hyvää ja joustavaa yhteistyötä kuntien kanssa ja kunnille korvataan tästä aiheutuvia kustannuksia.
Kyberturvallisuutta vahvistetaan
Julkisen talouden suunnitelmassa osoitetaan lisärahoitusta kyberturvallisuuden vahvistamiseen eri hallinnonaloille. Sisäministeriön osalta rahoitusta osoitetaan Suojelupoliisille, Rajavartiolaitokselle, poliisille ja Hätäkeskuslaitokselle.
Määrärahalla perustetaan esimerkiksi Rajavartiolaitokseen uusi kyberyksikkö ja käynnistetään Hätäkeskuslaitoksessa hätäviestijärjestelmän uudistusprojekti järjestelmän kyberturvallisuuden ja toimintavarmuuden parantamiseksi. Poliisille osoitetaan lisäresursseja vakavimpien ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvien tietoverkkorikosten torjuntaan ja tutkintaan.
Ilman lisäpäätöksiä poliisilla edessä toiminnan sopeuttamista
Julkisen talouden suunnitelmassa poliisille esitetään 9 miljoonan euron korotusta vuosittain vuosina 2023–2026. Päätös on merkittävästi vähemmän kuin sisäministeriö on esittänyt eikä se mahdollista poliisin toiminnan tason säilyttämistä vuoden 2022 tasolla.
– Poliisin kehysmäärärahan taso oli pettymys. Tavoitteenani on, että viimeistään syksyn budjettiriihessä rahoituksen tasoa vielä tarkastellaan, jotta emme joudu vähentämään poliisien määrää. Olemme tänä vuotena päässeet hallitusohjelman mukaiseen 7500 poliisiin. Tuon tason ylläpitäminen on muuttuneessa turvallisuusympäristössä aiempaakin tärkeämpää, sisäministeri Mikkonen toteaa.
Lisätietoja
sisäministerin erityisavustaja Jukka Vornanen, p. 040 593 6791, etunimi.sukunimi@gov.fi
talous- ja suunnittelujohtaja Kati Korpi, p. 0295 488 513, etunimi.sukunimi@govsec.fi (6.4.)